lauantai 31. tammikuuta 2015

Tammikuun yhteenveto

Tammikuun viimeisen päivän kunniaksi on paikallaan tehdä jonkinlainen yhteenveto kuukauden tapahtumista ja päivittää myös lankalaihiksen tilanne. Yllättävän monta työtä on tammikuun aikana puikoilla, koukulla ja koneella valmistunut. Tähän tosin vaikuttaa suureksi osaksi se, etten tällä hetkellä ole töissä ja nyt on aikaa harrastaa. ;)


Lapasia on valmistunut neljä paria (kätyri-lapasia kaksin kappalein), tarpeeseen virkattu neulatyyny sekä ihana neulottu huivi kirkkaissa väreissä.


Mekkojakin on kaksi kappaletta, ommeltu ja neulottu. Ja vain yhdet sukat! Tästä olen hieman yllättynyt, sillä normaalisti neulon vain ja ainoastaan sukkia. Tammikuu on ollut enemmän lapasten kuukausi.

Näiden lisäksi valmistui tytölle pipo ja luistinsuojat, mutta kuvien surkean laadun vuoksi en niitä enää uudelleen viitsinyt julkaista. Molemmat ovat kuitenkin kovassa käytössä, suojat nytkin tytön mukana luistelukentällä. :)

Lankalaihiksen osalta tilanne näyttää hyvältä. Alkutilanne oli 11,5 kg ja tavoite tälle vuodelle kuluttaa 4,5 kg. Tässä kuussa olen ostanut lankoja 100 g ja kuluttanut 1011 g. Tämän hetken lankatilanne on siis 10,589 kg. Tällä tahdilla pääsen varmasti tavoitteeseen. Takapakkeja voi tosin tulla, jos törmään johonkin ihanaan lankaan, joka on pakko ostaa. ;)

perjantai 30. tammikuuta 2015

Jotain valmista, jotain uutta ja jotain keskeneräistä

Näitä pikkuväen lapasia tuntuu nyt tulevan ihan liukuhihnalta. Tämän viikon aikana on valmistunut kahdet lapaset 3-vuotiaille pojille. Toinen poika saa samanlaiset Kätyri-lapaset, jotka tytölle neuloin ja toinen poika saa äitinsä toiveiden mukaiset mustat peruslapaset, joissa lankana on Novitan Nalle. Nyt alkaa jo peukalokin sujua. ;) Näitä kun vielä muutamat tuossa kilkuttelee, niin eiköhän ne kiilan lisäykset painu mieleen yhtä tehokkaasti kuin villasukan kantapää.


Eilen aloittelin pitkästä aikaa jämälankasukkia itselleni. Jotain tekemistä piti saada, kun katselin Kuudennen aistin viimeisiä jaksoja (joista viimeinen jäi silti näkemättä lähetyksen pätkimisen takia, ärh!). Nappasin kaapista pari vajaata kerää seiskaveikkaa: ruskean ja jos nyt oikein muistan, niin tuo vihreä taitaa olla Polkkaa. Vihreä ei ole mun lempivärejä, mutta ruskean kanssa se ei hyppää liiaksi silmille. Ihan kivathan näistä tulee. :)


Postista kävin hakemassa mukavan paketin ja sain viimein kaipaamani ontelokuteet sekä puuttuvan kerän keskeneräiseen tuubiin. Kun saan tuubin ja sukat valmiiksi, alkaa armoton virkkaaminen. Ajatuksena oli ensin tehdä tytön huoneeseen lattiatyynyt. Mutta mutta... Täytteet ovat kuitenkin sen verran kalliita, etten millään raaski upottaa enää enempää rahaa minkäänlaisiin käsityöhullutuksiin (tilasinhan juuri itselleni i-ha-nan norjalaisen neulekirjan, kröhöm). Niinpä päätin virkata tytön huoneeseen uuden maton. Malliksi on nyt valikoitumassa Asteri kaksivärisenä ja hieman suurempana versiona, sillä kudetta on nelisen kiloa. 


Yhden maton olen aiemmin virkannut ja tykkäsin sen tekemisestä, Siihen kului kudetta vajaat kaksi kiloa, joten voin vain kuvitella, millaista pyörittelyä on isomman maton kanssa. Eiköhän se siitä, kunhan muistaa välillä pyöritellä myös hartioita. ;) Huomenna ajattelin pyörähtää kirjastossa katsomassa, olisiko Virkkuri lainattavissa. Eikös siinäkin ole jotain mattojen malleja? Ehkä suunnitelmat menevät taas uusiksi.

maanantai 26. tammikuuta 2015

Tytön toivelapaset

Shampoopullosta se lähti. Siinä oli kuva Kätyreistä ja nämä hahmot saivat 3-vuotiaan hihkumaan riemusta, vaikkei hiustenpesu mitään lempipuuhaa olekaan. Siitä lähtien tyttö ei muusta höpöttänytkään. Elokuvaa ei ole koskaan nähnyt (enkä ole minäkään), mutta niin kovassa suosiossa nämä kaverit olivat, että tein tytön toiveesta lapaset. Näistä tuli välittömästi lempparit. Toki tytön piti näille nimetkin antaa. Lapasista tuli Helena ja Anni. :)

Ohje: lapsen peruslapaset
Lanka: Regia Active (sininen ja keltainen) n. 30 g + mustaa ja valkoista Nallea ja harmaata seiskaveikkaa muutama gramma
Puikot: 3,5 mm
Hieman jäi kaihertamaan tuo Regia Activen keltaisen sävy, joka ei ole ihan kirkas keltainen. Pitänee pyörähtää lankakaupan kautta, josko jotain muuta sorttia saisi sekä kirkkaana keltaisena että sinisenä. Tuo sinisen sävy on kyllä erittäin hyvä.


Lapaset on neulottu lapsen peruslapasen ohjeella. Novitan ohjeesta lunttasin hieman peukalon osalta, kun ei peukalokiilan lisäykset tulleetkaan ihan ulkomuistista. Toinen lapanen meni jo sujuvammin. 


Ensimmäisen lapasen neuloin eilen illalla, kun tyttö oli nukkumassa. Hieman arvelutti, onko koko sopiva, joten kävin varovasti sovittamassa lapasta nukkuvan lapsen käteen. :D Koko on hyvä, muttei yhtään reilu. Tulevat kuitenkin heti käyttöön, eikä niistä ensi syksyn villityksistä tiedä. Nää ei ehkä sitten ole enää kivat. ;)

sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Pikkuneidin neulemekko

Reilu vuosi sitten olin aikeissa virkata itselleni tunikan. Langatkin sitä varten oli jo tilattuna. Ja sitten kävi niin, että langat unohtuivat kaapin uumeniin ja oikeastaan se tunikakaan ei tuntunut enää kovin houkuttelevalta vaihtoehdolta. Lanka oli niin ihanan pehmeää ja miellyttävän tuntuista, että päätin neuloa tytölle niistä jotain. Neuletakki piti tehdä, mutta mieluinen malli tuntui olevan kiven alla. Mekko siitä sitten tuli.

Lanka: Debbie Bliss Bella (85 % puuvilla, 10 % silkki, 5 % kashmir), 325 g
Puikot 3,5 mm
Malli: Novita Ipana
Omasta mielestäni väri on kaunis. Näytin mekkoa 3-vuotiaalle ennen hihojen kiinnitystä ja tuomiona oli varovainen: "Äiti, saako sitä sanoa rumaksi?". Myönnettäköön, että siinä vaiheessa mekko tuskin vielä mekolta tytön silmään näytti ja langanpätkiä roikkui siellä täällä. 



Uskon hihojen ja satiininauhan pelastaneen aika paljon, sillä innoissaan tyttö puki mekon päälle heti aamusta, jotta pääsee mummille sitä esittelemään. :) Mekko on neulottu koon 110 mukaan, mutta melko lyhyt se on. Sen verran reilun kokoinen on kuitenkin, että on varmasti käytössä melko pitkään. Siis niin pitkään kuin lastenvaatteet yleensä voivat olla. Itse tykkään tehdä ennemmin reilulla mitoituksella, sillä käyttäjiä meillä on vain yksi ja vaikka vaatteiden tekeminen hauskaa puuhaa onkin, olisi ihan kiva, jos niille olisi käyttöä useamminkin kuin kerran. 


Heti aamusta suuntasimme mummilaan ja tyttö pääsi mummin kanssa askartelemaan. Kovasti on tyttö viehtynyt lankoihin ja tälläkin kertaa omi mummilta lankakerän omaan käyttöönsä. 

Käsitöitä
Tyttö veteli lankaa toisesta ja mummi toisesta päästä kerää. Jonkinlaisella yhteistyöllä saivat aikaan Herra Pöllön. Ihan simppeliä ötökän toteuttaminen ei ollut, sillä lanka viiletti välillä toisessa päässä taloa, sotkeutui monoihin ja polttopuihin. Mutta mieluinen kaveri saatiin seuraksi kotimatkalle.


Melko pitkällä tätä vuotta on päästy ilman lankaostoksia, mutta eilen tuli pakottava tarve ostaa lankaa tytön lapasiin. Polte idean toteuttamiseen oli niin kova, ettei sen kanssa auttanut jäädä odottamaan maanantaita ja lankakauppojen aukeamista. Prisman valikoimiin oli siis tyytyminen. Ei ollutkaan mikään helppo homma löytää lankaa, jota saa sekä sinisenä että keltaisena. Regian Active oli ainoa, jota oli saatavilla molemmissa väreissä. Keltainen on hieman likaisen näköinen jo valmiiksi, mutta se tuskin lapsen lapasissa haittaa. Ne kyllä likaantuvat kuitenkin. ;)



sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Liekehtivä huivi

Kuten jo edellisessä postauksessa kerroin, tekeillä oli mitä ihanin villainen huivi liekehtivissä väreissä. Eilen huivi valmistui ja tänään sain sen pingotettua. Etukäteen murehtimani reunuksen neulominen ei ollutkaan vaikeaa. Kuten arvelinkin, se valkeni tehdessä. Lopulta reunuksen neulominen oli todella tylsää. En ollut edes puolivälissä, kun silmäilin epätoivoisena jäljellä olevia silmukoita. Se vain jatkui ja jatkui.


Malli miellytti silmää heti. Värit ovat ehkä enemmänkin syksyiset, mutta piristäähän tuo mukavasti mun mustaa talviolemusta. ;) Pyörittelin käsissäni myös pinkkiä vyyhtiä, mutta päädyin kuitenkin näihin kirkkaisiin väreihin.


Ohjeessa oli puikkosuosituksena 5,5 mm, mutta eipä tuollaisia kätköistä löytynyt ja 6 mm puikot olivat kiinni keskeneräisessä työssä, joten neuloin huivin 5 mm pyöröpuikoilla. Jälkiviisastelun mestarina voisin sanoa, että ois ne kutosen puikot olleet varmasti paremmat. Huivi jäi odotettua pienemmäksi ja lankaakin jäi jäljelle hurjasti, vaikka alkuun pelotti, että mahtaako se riittääkään. Riittihän se, mutta mitähän tuosta jäljelle jääneestä vajaasta 100 grammasta taikoisi? Muutenkin noita villahuiveistä jääneitä jämiä alkaa olla melkoinen määrä, enkä oikein keksi niille mitään käyttöä. Jämälankahuivi saattaisi näyttää siltä, että rinnuksilla on parin viikon ruokalista, sillä värit ovat todella laidasta laitaan. :D Ideoita?

Malli: Willow Woods Shawl
Lanka: Aade Lõng 8/2, 138 g
Puikot: 5 mm

Vielähän tuo huivi on reunoistaan pingotuksen jäljiltä epätasainen, mutta tasoittunee käytössä. Toivottavasti tulisi pakkaspäiviä, että voisin huivia kaulassa käyttää. Vesikeleillä tuon kanssa tulee turhan kuuma. Onni onnettomuudessa siis, koko on kaulahuiviksi ihan passeli.


Yhden lisäprojektin tämä huivi kyllä poiki: multa puuttuu pipo, jota voin huivin kanssa käyttää. Pitänee tekaista joku kiva musta piponen kaveriksi. :)

torstai 15. tammikuuta 2015

Joskus sujuu, toisinaan sitten taas ei

Sen täydellisen huivin työstäminen on edennyt hyvää vauhtia. Seikkailin Ravelryn ohjeviidakossa ja valinnanvaikeus oli suuri. Lisäksi pientä päänvaivaa aiheutti se, riittääkö lanka. Halusin tehdä huivin Tallinnasta ostamistani villalangoista ja ohjeen piti olla sellainen, ettei lanka lopu kesken. Viimein päädyin hakemaan ohjetta langan perusteella. Sepä rajasikin ohjeiden määrää mukavasti ja huivin malliksi valikoitui Willow Woods Shawl. Langan väri vaihtelee kirkkaasta punaisesta oranssin kautta keltaiseen ja takaisin. Väri on alkanut tuntua omalta, mikä on pieni järkytys, sillä a) se ei ole musta ja b) se ei ole musta. 


Luin ohjeen läpi. Sitten luin sen toiseen kertaan. Ja tekemisen lomassakin sitä lueskelin, enkä kyllä ymmärrä vieläkään, miten tuo reunus neulotaan. Uskon vakaasti, että kun olen viimein siinä vaiheessa, että alan neuloa reunusta, asia jollain mystisellä tavalla valkenee. 


Tänään ehdin jo kokea epätoivon hetkiä huivintekeleen kanssa. Luin ohjeesta seuraavan vaiheen, omasta mielestäni ymmärsin, neuloin ja totesin, että pieleen meni. Purin kerroksen, luin uudestaan ja jälleen meni metsään. Laskin silmukat, jotka täsmäsivät. Kirosin vähän. Hakkasin päätä seinään ja vedin syvään henkeä. Kas kummaa, kun olinkin hypännyt yhden kohdan yli. Siinä vaiheessa oli kuitenkin jo kiire lähteä kotoa, joten en päässyt kokeilemaan, olinko viimein sisäistänyt, mitä oli tarkoitus tehdä. Nyt voin huokaista helpotuksesta, sillä taas sujuu. Ehkä kompastun seuraavaksi siihen reunukseen...

Toivottavasti sinnikkyys palkitaan ja tästä tulee vielä jonain päivänä ihan kokonainen huivi. Malli miellyttää silmää todella paljon. Se on i-ha-na. :)

tiistai 13. tammikuuta 2015

Rokimmat tumput

Siinä ne nyt lepää. Mun pitkään himoitsemat rokkilapaset. Saatan ehkä nukkuakin ne kädessä. :D

Lanka: Novita Nalle (musta) ja Novita Wool (valkoinen) 80 g
Puikot: 3 mm
Let's rock -lapasten ohje on lojunut lipaston laatikossa muutaman kuukauden ajan. Viime viikolla se pomppasi silmille, kun olin etsimässä jotain aivan muuta (enkä tietenkään löytänyt sitä, mitä etsin, enkä enää edes muista, mitä se oli...). Kaivelin hetken lankapussukoita ja tulin siihen tulokseen, että Novitan Nalle ja Wool saavat nyt kelvata. Lankakauppaan ei nimittäin ole ihan hetkeen asiaa. Sitä mieltä on lähinnä kukkaro, en minä. ;)

Lapaset oli yllättävän nopea (ja mukava) neuloa. Pieniä epätoivon hetkiä koin peukalon parissa. Aukkopeukalon neulominen ei kuulu mun vahvuuksiin varsinkaan aukon yläpuolen silmukoiden pomimisen osalta. Toisessa lapasessa se sujui jo paremmin, ensimmäisen lapasen peukalon aloitus näyttää lähinnä siltä kuin se olisi neulottu kirveellä. Mutta mitäpä näistä, sitä ei kukaan näe. Enkä aio sitä itsekään tuijotella. Näin jälkikäteen voi sanoa, että ohuempi lanka olisi ollut parempi. Lapaset ovat melko reilut. Tosin itse en kyllä käytä mitään käsineitä ennen kuin pakkasta on tarpeeksi (semmoset 20 astetta on passeli lapaskeli), joten suurimmaksi osaksi tulen ulkoiluttamaan näitä kädessä roikottaen. :)

Ohjetta ostaessani selailin enemmänkin Jorid Linvikin malleja. Jorids mønsterbutikk on täynnä aivan valtavan ihania lapasia ja sukkia. Muhun tosin iskee lähes kaikki norjalainen. :D Kyllä mä sieltä vielä jotain muutakin meinaan puikoille napata, kunhan osaan päättää, mikä malleista iskee eniten.

Sukat nämä kyllä vaativat kaveriksi. Mutta sukkia varten on tehtävä lankahankintoja, joten niiden aika ei ole vielä. Nyt sukellan Ravelryn ihmeelliseen maailmaan ja lähden etsimään Sitä Täydellistä Huivimallia.

Jälleen revontulia

Reilu kuukausi sitten neuloin jälleen yhden revontulihuivin (muistaakseni kuudennen) ja ajatuksena oli antaa se joululahjaksi. Huivi jäi kuitenkin jostain syystä päättelemättä ja pingottamatta ja painui unholaan. Eilen sain viimein aikaiseksi pingottaa sen. Huivista tulikin aika iso, mitat ovat n. 196 x 90 cm. Itse en näe tuota käyttäväni värien puolesta (ei yhtään mustaa eikä edes kirkkaanpunaista), joten huivi on toistaiseksi koditon. Mutta ehkä sekin vielä jostain löytää arvoisensa kodin. :) Kuvat ovat vähän niin ja näin, sillä noin isoa huivia on vaikea kuvata näin pienessä asunnossa. Lumimyräkkään en lähtenyt kuvaamaan, ettei tuuli temmo huivia lähimpään mäntyyn. 

Lanka: vironvillaa 160 g
Puikot 5 tai 6 mm (en muista :D)

Kaapissa olisi vielä vironvillaa jäljellä kolmessa eri värissä: musta/harmaa, oranssi/keltainen ja pinkki/valkoinen. Jotenkin alkaa tuntua, että välillä voisi mallia vaihtaa. Mietin, josko seuraava huivi olisikin esim. haruni. Sellaisen olen kerran tehnyt, mutta lankavalinta meni metsään (Novitan Huurre) ja huivista tuli niin hiostava, etten ole käyttänyt sitä kuin kerran. Villaa sen olla pitää. :)

Otan mielelläni vastaan vinkkejä erilaisista hyviksi todetuista huivimalleista. ;)

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Kesä talven keskellä

Lainasin eilen kirjastosta Mekkotehdas-kirjan. Nyt haluan sen kirjan omaksi. :D Aloittelevalle ompelijalle ohjeet olivat selkeitä ja kirjassa oli valtavasti toteuttamiskelpoisia malleja. Ensimmäiseksi ommeltavaksi mekoksi valikoitui Matleena. Mekko on ommeltu vanhoista tyynyliinoista, kaarrokkeiden vuorit ovat vanhasta lakanasta ja napit kaapin perukoille hautautuneesta ikivanhasta pyjamasta (josta siitäkin olisi tarkoitus saada flanellit hyötykäyttöön, kunhan sopiva malli löytyy). 

Parannettavaa löytyy aina, mutta itse olen lopputulokseen tyytyväinen. Viimein tyttö sai jotain lempivärissään, keltaisessa. :)


Harmi, että molemmat tyynyliinat menivät mekkoon ja vain pieni kaistale kangasta jäi jäljelle. Olisin halunnut tehdä vielä mekkoon sopivan lätsän kesäksi. Mutta onhan tuolla vielä muita kuoseja jäljellä. Ties mitä näistä tulee vielä keksittyä. :)


perjantai 9. tammikuuta 2015

Elukkapipo

Siltä kuuluisalta Karnaluksin reissulta tarttui mukaan muutama kerä Schachenmayr Brazilia New Fashion -lankaa. Heti langan nähdessäni ajattelin, että haluan tehdä siitä tytölle pörröisen pipon. Ajattelin myös, että lanka on kauttaaltaan pörröistä, mutta aina ei voi voittaa. ;) Tytön mielestä pipo on ihana ja olisi halunnut mennä nukkumaankin pipo päässä. Mutta koska lanka ei tosiaan ollut kokonaan pörröistä, näyttää tämä eläin saaneen hieman epäonnistuneen parturointikäsittelyn. :D


Tyttö kiskaisi pipon päähän ennen kuin olin ehtinyt neuloa korvia ja kyllähän se erehdyttävästi muistutti vanhojen rouvashenkilöiden karvalakkia. Korvat toivat ihan toisen ilmeen - onneksi. Neuloin kahdella langalla, toinen lanka oli Novitan Wool ruskeana. Kai tuo eniten kissaa muistuttaa. Tarkoitus oli tehdä nalle ja tyttö puolestaan toivoi pupua. Pupupipon lupasin tehdä valkoisena ja vähemmän pörröisenä. :)

Lanka: Schachenmayr Brazilia New Fashion 75 g ja Novita Wool 30 g
Puikot: 4 mm

Seuraavaksi puikoille tuleekin jotain ihan muuta ja vielä itselle. Sen tuubin kanssa kun kävi ihan niin kuin pelkäsinkin: lanka loppui kesken.


torstai 8. tammikuuta 2015

Hiirulaiset

Pikkuneiti pääsi tänään ensimmäistä kertaa luistelemaan. Siinä luistimia sovitellessa totesin, että jonkin sortin teräsuojat voisivat olla paikallaan. Ajattelin, että kai sellaiset voisi itsekin tehdä. Ja sitten tein. Mistä lie tuo idea hiirenkorvista tuli, mutta onhan ne nyt kivemman näköiset kuin jos olisi virkattu ainoastaan harmaalla. :)

Lanka: Novita 7 veljestä, 99 g (+ vähän mustaa ja vaaleanpunaista)
Virkkuukoukku: 3 mm
Virkkasin kaksinkertaisella langalla n. 15 x 26 cm kappaleet, ompelin päädyt yhteen ja yläreunaan kuminauhakujan. Korvat on tehty virkatuista puoliympyröistä ja pikkupiperrykset ommeltu melkolailla arviosta. Yritin tehdä sen verran reilun kokoiset, että olisi käyttöä vielä ensi talvenakin. Tuskin nuo samat luistimet silloin enää mahtuvat. :) Nämä on siis tehty koon 28 luistimiin.


Ilmeisesti tää on pienten jämälankavirkkausten viikko. Siihen tahtiin näitä nyt tuntuu syntyvän. :D
Mitähän sitä huomenna keksisi? ;)


keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Yks neulatyyny ja yks huikee idis

Olen suunnitellut neulatyynyn tekemistä jo tovin. En tosin ollut vielä päättänyt, ompelenko vai virkkaanko sen. Eilen törmäsin Paremman puutteeseen -blogissa ihanaan neulatyynyyn ja sellainen piti itsellekin saada. Kaapissa oli iso pussillinen Novitan Miamia eri väreissä vauvantossubuumin jäljiltä ja sieltä valikoituivat käyttöön musta ja vaaleanpunainen. Ihan mutkattomasti tämä(kään) ei kuitenkaan sujunut...

Olen virkannut englanninkielisten ohjeiden pohjalta ennenkin, mutta ilmeisesti ne ovat olleen amerikkalaisia. Virkkasin ja virkkasin ja viimein alkoi näyttää siltä, että olen tekemässä vähintäänkin sohvatyynyä. Vilkaisin ohjetta ja kuvaa tarkemmin ja totesin, että eihän sitä ole virkattu pylväillä. Sitten huomasin ohjeessa huomautuksen "please note these are UK terms". Jassoo. Pikainen vilkaisu virkkaussanastoon sitten kertoikin, että sama lyhenne tarkoittaa amerikanenglannissa pylvästä ja brittienglannissa kiinteää silmukkaa. Tulipa tämäkin selväksi. 

Hetken pyörittelin jo virkattua läpyskää käsissäni ja mietin, että saisiko siitä mitään aikaiseksi purkamatta. Ehkä lapsen leikkeihin jotain, voisihan siinä vaikka barbi istua töröttää. Mutta päätin kuitenkin purkaa, koska mustaa lankaa oli sen verran vähän. Aamulla yritin uudelleen ja tulihan siitä valmista. Nappeja ei ollut keskelle koristeeksi laittaa, mutta ihan kiva tämä on näinkin.

Lanka: Novita Miami 75 g
Virkkuukoukku: 3 mm
Ohje löytyy täältä
Ja se huikea idis sitten. Jostain syystä olen viime aikoina saanut niin innostavia käsityöideoita juuri nukkumaan käydessä, että meinaa unet jäädä suunnitellessa väliin. Pari iltaa sitten suunnittelin tytölle pipoa ja eilen keksin, että meiltä puuttuu lattiatyyny. Tai tyynyt. Katsotaan nyt, saanko ensimmäistäkään aikaan. Meillä on todella kylmät lattiat ja ajattelin, että sekä tytön huoneeseen että olkkariin olisi kiva saada jotain, jonka päällä istua. Itsellä vetää selkä armottomaan jumiin kylmällä lattialla istuessa. Ja varmasti muksukin tykkäisi tyynyllä istua (tai hyppiä). Siispä tuumasta toimeen ja kudeostoksille. :)

tiistai 6. tammikuuta 2015

Helmat heilumaan

Meillä asuu pieni prinsessa, joka ei suostu pukeutumaan muihin kuin "heiluviin vaatteisiin". Hameita ei ole kovin montaa, joten tottakai sellaisen ompelemista piti kokeilla. Tämä on nyt kolmas ompelukokeilu vuosien tauon jälkeen ja vielä uudella koneella, jonka säädöt ovat hieman hakusessa. Kyllä tää tästä lähtee sujumaan. :) 

Olen täysin hurahtanut Nosh Organicsin vaatteisiin ja kuoseihin. Tästä sydänneuloksesta meillä onkin jo tunika vaaleanharmaana, joten nyt oli tummemman harmaan vuoro. Tarkoitukseen sopivat (lue: sopivan helpot) kaavat löytyivät Ottobre design -lehdestä (4/2013), jonka tänään kaverilta lainasin. Nyt joudun odottamaan aamuun asti, mitä neiti on hameesta mieltä. Toivottavasti on mieluinen ja tulee käyttöön. :)


Koskahan sitä uskaltautuisi ompelemaan itselleen jotain? Tätäkin ommellessa hirvitti, että tärvelen koko kankaan. Itselle tehtävässä vaatteessa tärveltävä pinta-ala olisi huomattavasti suurempi. ;)

Tarkoitus oli ommella tänään myös neulatyyny, sillä en sellaista omista. Nuppineulat majailevat pienessä rasiassa, joka jo kertaalleen putosi lattialle ja pääsin keräilemään neuloja makuuhuoneen lattialta. Miten sitten eksyinkin selailemaan blogeja pienellä luovalla tauolla ja löysin kuvan niin ihanasta neulatyynystä, että taas viedään naista. Tämän illan taidankin viettää virkkaamisen parissa.

maanantai 5. tammikuuta 2015

Vähä niiku lunta

Kun on välillä neulottu itselle, voi taas neuloa kaverillekin. Eilen aloin neuloa jättimäistä tuubihuivia, joka olisi tarkoitus saada kieputettua esim. liivin tapaan päälle. On sille varmaan joku nimikin, en vaan tiedä sitä. ;) 

Edellisestä mohair-kokemuksesta on jo useampi vuosi. Hataria mielikuvia on siitä, että a) neuletta on suht mahdoton purkaa katkomatta lankaa ja b) lanka menee solmuun herkästi. Näin siis rutinoituneen sukkaneulojan mielestä. Heti silmukoita luodessa tuli selväksi, ettei tätä neulota tai pidetä mitenkään näkösällä ennen kuin neiti kolmevee on nukkumassa. "Ihanaa, vähä niiku lunta! Mulle se lanka!". Virkkuukoukku ja pieni nöttönen seiskaveikkaa ei innokasta muksua hämännyt kuten yleensä ja luovuin ajatuksesta neuloa Pikku kakkosen ajan.

Ympärysmittaa on parisen metriä ja korkeutta nyt n. 20 cm. Tää ei siis olekaan ikuisuusprojekti! Helppohan tuota pötköä on neuloa, mutta langan tarpeen arviointi oli kyllä vaikeaa ja jää nähtäväksi, minkä verran työ lopulta lankaa syö. Lankaa on kannettu hartaudella Tallinnasta asti, jossa lankalaarin äärellä vietimme kaverin kanssa arpajaisia, kuinka monta kerää tarvitaan. Toinen haastava kohta on työn päättely niin, ettei toinen reuna kirraa. Siinä sitä onkin sitten pohdittavaa. Onneksi tässä vielä vierähtänee pari päivää ennen kriittistä vaihetta. :)

Mutta onhan tuo ihanan pehmeä ja ilmava talviunelma. Vähä niiku lunta.

sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Vuoden ekat

Joulun pyhillä aloin pitkästä aikaa neuloa sukkia itselleni. Väliin tuli pari ompelujuttua ja yhdet pikaisesti kaverille neulotut sukat, joten nämä valmistuivat vasta tänään.

Malli: Cusp (Cookie A: Sukkia.Rakkaudella.)
Lanka: Gjestal Maija, 119 g
Puikot: 3 mm

Lanka on lojunut kaapissa jo pitkään ja odottanut puikoille pääsyä. Gjestalin Maija on yksi mun suosikkilangoistani ja päätin jo langat ostaessani, että näistä tulee itselle sukat, kun löytyy se täydellinen malli. Ja tässä mallissa on sitä jotakin. Cookie A:n malleista tykkään muutenkin ja tälle vuodelle on tavoitteena neuloa Sukkia.Rakkaudella. -kirjasta mahdollisimman monet sukat.


Tervetuloa, pakkaset! Kyllä nyt tarkenee. :)


lauantai 3. tammikuuta 2015

Lankalaihis 2015

Törmäsin parissakin eri blogissa Näppituntuma-blogin lankalaihikseen ja sain siitä kipinän käydä lankavarastoni läpi. Edustan itse sitä lajia, joka valittelee aina, ettei ole lankaa. No, ei ainakaan sopivaa lankaa ja juuri sitä väriä, mitä tarvitaan. Tapana on lisäksi ostaa vähän ylimääräistä, koska mikään ei ole niin rasittavaa, kun että lanka loppuu kesken. Tätä on nyt jatkunut muutaman vuoden. Ensin ajattelin vain käydä langat läpi. Mutta kun totuus paljastui, päätin haastaa itseni ja osallistua lankalaihikseen.

Alkutilanne ei näyttänyt kovin pahalta. Muutama nyssykkä kaapin ylähyllyillä ja yksi ritiläkorillinen lankoja.


Joopa joo! Mun kaappi ilmeisesti syö tavaraa sisuksiinsa kuin Maija Poppasen käsilaukku konsanaan. Olin jo hieman järkyttynyt siitä, kun purin langat pussukoista ja levitin sängylle.


Tässä vaiheessa alkoi hieman kaduttaa. Mutta hommiin oli käytävä, jotten joutuisi nukkumaan sohvalla. Ja siinä samallahan nuo tuli lajiteltua vähän järkevämmin ja punnitseminen oli lopulta pienin urakka. Lankaa oli yhteensä 11,5 kg. Itse veikkasin yhteispainoksi n. 5 kg, että metsään mentiin siinäkin. :D Päätin, että vuoden loppuun mennessä lankojen yhteispaino on enintään 7 kg, joten 4,5 kg pitäisi noista saada pois. Kaipa tuo on ihan realistinen tavoite. Nyt ei kyllä auttaisi eksyä enää Karnaluksiin tai kaltoin käy. ;)

Ainakin jonkin sortin jämälankaprojektille ois tilausta. Lisäksi tossa on sukkalankaa koko naapurustolle. Ja löytyihän sieltä paria unohdettua aarrettakin. :)

Vanhojen muistelua

Edellisessä postauksessa sivusinkin jo hieman suunnitelmia tälle vuodelle. Ehkä olisi paikallaan myös kerrata, mitä on tullut tehtyä. Nämä vanhemmat tekeleet ovat osa useamman vuoden vanhoja, mutta jotain suosikkeja halusin tännekin laittaa.

Leluja on tullut tehtyä oman muksun syntymän jälkeen muutamia. Kun tyttö täytti vuoden, neuloin lahjaksi nämä suloiset kilpikonnat. Enkä tietysti voinut tyytyä vain yhteen... Ohje löytyy täältä. Lankana on Novitan 7 veljestä. Nämä kaverukset ovat kestäneet hyvin leikkiä, ainoastaan kaulan kohdalta ovat hieman lörpähtäneet. 
Toisena syntymäpäivänään tyttö sai lahjaksi Happypotamuksen. Tässäkin on lankana käytetty Novitan 7 veljestä. Otuksella on kokoa melkoisesti ja on pitänyt yllättävän hyvin muotonsa, vaikka sen päällä on hypitty ja ratsastettu ja sitä on retuutettu korvasta. Alkuun pelkäsin, että vanut pyrkivät ulos rei'istä, muttei niin onneksi ole käynyt. Värit ovat melko hempeät ja mieli tekisi tehdä toinen hieman kirkkaammilla väreillä. Katsotaan, josko jossain vaiheessa jaksan innostua. Usein tuppaa käymään niin, että kyllästyminen malliin iskee, kun työ on valmis.


Synttärilahjoilla jatketaan. Happypotamuksen innoittama kolmantena synttärilahjana valmistui Fatty Lumpkin. Jotenkin nuo Heidi Bearsin eläimet iskevät ja ovathan ne nerokkaasti suunniteltuja. Lisäksi ohjeet ovat todella selkeitä (vaikkakin pitkiä). Ehkä seuraavaksi syntymäpäiväksi keksin jo jotain muuta. :D Hevoseen käytin Novitan Nallea, sillä siitä löytyivät mieluisimmat värit, jotka neiti itse valitsi.


On olemassa ainakin yksi ohje, johon en kyllästy varmaan koskaan. Revontuli-huivit vironvillasta ovat ehdottomasti mun heikkouteni. Tähän mennessä olen tehnty 6 huivia eri värisinä ja marraskuiselta Tallinnan reissulta tarttui matkaan langat kolmeen huiviin. Itsellä on käytössä yksi huivi, enkä tarvitsekaan niitä enempää, mutta huivin tekeminen on niin helppoa ja nopeaa ja värit asettuvat siihen kauniisti, etten osaa olla tekemättä niitä lisää. 



Seuraavaksi vähän pääkalloja. Näin jossain facebook-ryhmässä kuvan Selbudeath-sukista ja sellaiset oli pakko saada itsellekin. Omat jalat ovat sen verran vankkaa tekoa (eli järkyttävän isot), että neuloin nämä Novitan Nallesta, joka on hieman paksumpaa kuin ohjeessa suositeltu Sandnes Garnin Sisu. Sisusta tein myöhemmin kaverille 30-vuotislahjaksi sukat musta-pinkkinä. Mainio väriyhdistelmä sekin. Näitä sukkia oli ilo neuloa ja yllättävän nopeasti ne valmistuivat, vaikken varsinaisesti ole kirjoneuleita koskaan harrastanut. Mutta tämän mallin kanssa kävi kyllästyminen. Moni on pyytänyt neulomaan tällaiset, mutten yksinkertaisesti jaksa. Kahdet riittävät toistaiseksi. :)


Sukkia on tullut luonnollisesti neulottua todella paljon. Perussukkia en jaksa montaa paria pakertaa, mutta jos sukissa on joku juttu, on niitä mielenkiintoisempi tehdä. Simppelit suosikit ovat vauvoille ja pienille lapsille junasukat ja vähän isommille ja aikuisille Olga-sukat ja piirakkasukat. 

Oma muksu on sen verran kuumaverinen, ettei juuri arvosta esim. villaisia paitoja, mutta halusin tehdä hieman paksumman villapaidan, jota voisi käyttää toppaliivin alla. Niin syntyi tämä Oslo-anorakken Novitan isoveljestä. Ohje on saatavilla myös englanniksi. ;) Tämä on jäänyt jo pieneksi, joten ehkä kevääksi on tehtävä uusi. 




Siinäpä niitä suosikkeja oli vuosien varrelta. Jatkossa voikin keskittyä tähän hetkeen ja tulevaan. :)

torstai 1. tammikuuta 2015

Uusi vuosi, uusi blogi

Olen nyt jahkannut uuden blogin aloittamista jo puoli vuotta. Aika ajoi edellisen blogin ohi elämäntilanteen muututtua perusteellisesti ja kirjoittaminen sinne alkoi tökkiä pahemman kerran. Nyt on kuitenkin käsityörintamalla ollut niin tuottoisa kausi, etten halua enää piinata facebook-kavereitani käsityöaiheisilla kuvillani. Tosin kuvaajana olen suorastaan surkea, joten kuvien katselu saattaa olla piinaa kenelle tahansa. En kuitenkaan jaksa ottaa siitä stressiä. Täällä siis ollaan.

Uusi vuosi tuo tullessaan ainakin ompelua, sillä joulupukki muisti minua uudella ompelukoneella. Vanha kone oli sen verran vaarallinen, ettei sillä voinut enää tehdä mitään. Tai pikemminkin ei uskaltanut. Viiteentoista vuoteen en ole ommellut mitään verhokappaa ihmeellisempää, mutta eilen valmistui 3-vuotiaalle talvilätsä, jollaisesta olen haaveillut jo pitkään. Koko on ehkä vähän reilu, mutta menkööt harjoituksen piikkiin. Ja kasvaahan tuo muksu koko ajan. :)


Lätsä on ommeltu fleecestä ja vuori on puuvillaa. Ohje lätsään löytyy täältä. Kesäksi syntynee useampi kesälätsä tytölle. :)

Neuleideoitakin on pää pullollaan. Mattokin pitäisi virkata. Sukat ovat kesken ja yksi huivi pingottamatta. Mitään suurempia lupauksia en aio uudelle vuodelle tehdä, mutta yksi varteenotettava idea voisi olla, että teen yhden homman loppuun ja aloitan vasta sitten seuraavan. Joulunalusaika oli melko kaoottista, kun kesken oli parhaimmillaan puolenkymmentä työtä. :D

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla