lauantai 31. joulukuuta 2016

Vuosi 2016 paketissa

Vuoden viimeisen päivän kunniaksi on tapana vilkuilla hieman menneisyyteen. Vuoden loppua kohti tahti on selvästi hidastunut, mutta jotain on valmistunut siitä huolimatta. Loppuvuosi on kulunut tiiviisti töissä ja töiden alkamisen huomaa kesän ajan postauksista. Tai lähinnä sitä, ettei niitä juurikaan ole. Kesän käsityöt huipentuvat kolmeen tiskirättiin. :)

Sukkia neulon kaikkein mieluiten ja niitä valmistuukin määrällisesti eniten. Vuoden 2016 sukkasaldo on 15 paria. Yksi pari puuttuu kuvista, sillä se on vielä viimeistelemättä ja kuvaamatta. Omat suosikit ovat ehdottomasti Karmeat joulusukat, jotka menivät joululahjaksi ystävälle. Ensimmäistä kertaa uskaltauduin myös julkaisemaan sukkaohjeen suunnittelemiini Sydän edellä -sukkiin.




Virkattuja ja neulottuja päähineitä valmistui 8 kappaletta. Näistä omia ja lukijoiden suosikkeja olivat selvällä enemmistöllä Wurmit (täällä ja täällä) sekä virkattu pipo (täällä). Eipä pitäisi ainakaan päätä palella. ;)


Marttailu on pysynyt rakkaana harrastuksena. Vuoden aikana ehdittiin kokoontua monta kertaa opettelemaan ja tekemään yhdessä kaikenlaista. Opin koukkuamaan, opetin pitsipallojen ja himmeleiden tekoa ja loppuvuodesta herkuttelimme joulumakeisilla. Intomarttojen myyjäisiin ja arpajaisiin päätyi muutama pitsipallo ja sukkapari.


Käsitöiden lisäksi olen löytänyt lukemisen uudelleen. Vähäisestä vapaa-ajasta kilpailevat nyt puikkojen ja koukkujen lisäksi pohjoismaiset dekkarit. Kummasti aikaa on riittänyt molemmille.


Lukijoita on tullut hurjasti lisää vuoden aikana. Myös blogin Facebook -sivu on tavoittanut monta ihmistä. Jokainen kommentti lämmittää mieltä, joten kiitos niistä kaikista.

Hyvää ja käsitöiden täyttämää uutta vuotta kaikille blogini lukijoille! :)

maanantai 26. joulukuuta 2016

Virkattu pipo

Olen pitänyt virkkaamista aina vähän tylsänä tapana tehdä yhtään mitään. (Ei kyllä ehkä uskoisi, kun katsoo, mitä on viime aikoina tullut tehtyä.) Tämä johtunee siitä, että olen tolkuttoman hidas virkkaaja. Siksipä uudet tekniikat ja tavat tehdä jaksavat yllättää ihan eri tavalla kuin neuloessa. Kohopylväiden virkkaus oli mulle täysin vierasta puuhaa, mutta parin yrityksen ja erehdyksen jälkeen työn jälki alkoi olla jo ihan siedettävää. Opettelin Ihan oikea blogi?:n ohjeen avulla ja sitä voin lämpimästi suositella. Myös pipon ohje on samaisesta blogista.

Ohje: Virkattu kierrekuvioinen myssy
Lanka: Gjestal Janne, 138 g
Virkkuukoukku: 3 mm
Pipoon halusin tekoturkistupsun. Mistä lie moinen idea iski, mutta pakko se oli toteuttaa. Onneksi Paapolta löytyi varastosta muutama tupsu. Ovat ilmeisesti melko suosittuja tällä hetkellä. Gjestalin Janne nimittäin sattui olemaan Lankamaailmassa tarjouksessa ja sitä tarttui mukaan kolmessa eri värissä. Ja kun tupsujakin on kolme, on pipoja tehtövä vielä pari lisää. Olen mestari tekemään väärän kokoisia pipoja, mutta tämä tuntuisi olevan kaikin puolin sopiva. Toivotaan, ettei pipo venähdä pahasti käytössä.


Enää ei puutu kuin lumi ja pakkanen. Tai tulisi edes se pakkanen. Pipoa kuvatessa tuli ihan kiitettävän lämmin, kun ulos vesisateeseen ei houkutellut lähteä. :)

sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Ihanan karmeat joulusukat

Minä(kin) ostin Lumi Karmitsan Villit vanttuut & vallattomat villasukat heti kirjan ilmestyttyä. Olin nähnyt muutamia kuvia kirjan malleista ja oikestaan nämä Karmeat joulusukat olivat suurin syy kirjan ostamiseen. Sukat oli pakko neuloa, vaikken itse noin paksuja ja pitkiä villasukkia voikaan käyttää. Niin kovia pakkasia ei olekaan, ettei minulle tulisi pitkissä sukissa armottoman kuuma.

Malli: Karmeat joulusukat (Lumi Karmitsa: Villit vanttuut & vallattomat villasukat)
Lanka: Novita 7 veljestä, 173 g
Puikot: 3,5 mm
Sukkia neuloin pitkään ja tunteella. Pariin kertaan iski tylsistyminen (molemmilla kerroilla kantapään paikkeilla), mutta kaiken kaikkiaan nämä olivat helpot ja hauskat neulottavat. Lankana on Novitan 7 veljestä, joten sukat valmistuivat paksuhkosta langasta melkein itsestään. Langatkin löytyivät valmiiksi omasta varastosta.


On nuo hiippailevat luurangot kyllä niin symppiksiä! Malli iski täysillä, kun en itse ole kovin perinteinen jouluihminen. Mielestäni perinteet on tehty ravisteltaviksi. Sukissa on mukavasti joulun tuntua, mutta tavistontut olisivat jääneet neulomatta.


Kuten jo mainitsinkin, kirjassa on paljon toteuttamisen arvoisia malleja. Kaaviot ovat selkeitä ja ohjeet on kirjoitettu niin, että myös vähäisemmällä kokemuksella saa sukat neulottua. Kirjoneule ei oikeasti ole niin vaikeaa, joten jos nyt mietit, että olisi kiva kokeilla, niin kokeile. Sen voin kertoa, ettei sitä ainakaan yrittämättä opi. ;)


KyJy-listalta sain näiden sukkien myötä rastittua jälleen yhden työn valmiiksi, mutta haasteen kanssa käy tällä kertaa todella nolosti. Uutta yritystä siis keväällä! Nyt tiedän ainakin todella hyvin, millaisella listalla haastetta ei viedä loppuun.

lauantai 26. marraskuuta 2016

Himmelivillitys

Tein elämäni ensimmäisen himmelin noin vuosi sitten. (Lisää himmelistä voit lukea täältä.) Vielä siinä vaiheessa en tuntenut suurta poltetta askarrella pätkittyjen pillien kanssa yhtään enempää. Mielessä kirveli vuosien takaiset muistot olkihimmelikatastrofista. Kaikki oljet halkeilivat, osat oli mitattu vähän sinne päin ja hermo paloi ennen kuin oli alkuun päästy. Siihen aikaan pillit olivat limsan juomista varten. Pillien helppokäyttöisyys on madaltanut kynnystä niin, että nyt tekisi mieli kokeilla oljista tekemistäkin uudelleen.


Lupauduin pitämään Intomartoille himmeli-illan ja inspiraatioksi lainasin kirjastosta Pirkko Kuuselan Himmelikirjan. Ajatuksena oli lähinnä näyttää kirjasta, miten moneen muotoon himmeli taipuu. Tarkoitus ei ollut itse tehdä tupaa täyteen himmeleitä. Ihastuin kirjan Ansa-kranssiin niin, etten yksinkertaisesti voinut olla kokeilematta. Ohje vaikutti ensilukemalla käsittämättömältä, mutta aukeni tekemisen myötä. Tekeminen oli oikeasti helppoa, kunhan ensin sai pätkittyä pillit noin 200:n samanmittaiseen osaan. Pillien leikkaaminen on se tuskallisin ja puuduttavin osuus. 


Kirjassa kranssin keskellä oli sydämen muotoinen akryylihelmi. Itse en ehtinyt helmiostoksille keskellä viikkoa, joten päätin tehdä samasta kirjasta Maisa-tähtipallon. Jahka ehdin kylille, käyn etsimässä tarkoitukseen sopivia helmiä ja teen toisenkin kranssin. Näitä Sinellin ohuita askartelupillejä on myös saatava lisää. Haluaisin myös esimerkiksi pinkkejä pillejä, jotta saisin tytölle tehtyä hänen toiveidensa mukaisen himmelin. Mistähän niitä kannattaisi etsiä?



Himmelikirja on kyllä mainio! Haluaisin kirjan myös itselleni. Kirjaston kirjasta kun joutuu väistämättä luopumaan ennemmin tai myöhemmin. Kranssi on löytänyt paikkansa keittiön ikkunasta. Olohuoneen valtavaan ikkunaan tekisi mieli tehdä samanlainen suuremmassa koossa. Tällä kranssilla on kokoa 30 x 30 cm. Seuraava kranssi on varmasti vähemmällä pähkäilyllä valmis, eivätkä sivutkaan toivottavasti vingerrä enää kovin pahasti. Aina pitää olla vähän parantamisen varaa. ;)




lauantai 29. lokakuuta 2016

Lapsen kauluri

Tällä viikolla satoi jo vähän lunta. Jee! Ulkona alkaa olla jo mukavan kirpsakka keli, joten lämpöisille vaatteille on pian käyttöä. Meillä on odotettu talvea jo pitkään. Tämä aika vuodesta on ehdottomasti mun lemppari. Ei ole enää ihan syksy, muttei vielä ihan talvikaan. Tytön uusi kauluri valmistui siis oikein hyvään aikaan.

Malli: Myrsky -kauluri
Lanka: Drops Merino Extra Fine, 92 g
Puikot: 3 mm
Ohje kauluriin löytyi Tilkkuja ja lankaa -blogista. Helppo, selkeä ja sopivan simppeli ohje oli tähtäimessä ja tämä oli juuri sellainen. Langat ovat samoja kuin tytölle tehdyssä Wurm -pipossa. Kerrankin tuli käytettyä langat tarkkaan, sillä vihreää lankaa jäi jäljelle n. 20 cm pätkä. Oikein kiva setti näistä tulikin.


En tiedä, kuinka monta kauluria pieni ihminen tarvitsee, mutta kyllä mun tekis mieli kokeilla tähtivirkkausta ja tehdä esimerkiksi Novitan ohjeella tähtivirkattu kauluri. Mutta mistä aika (ja hermot) uuden tekniikan opetteluun?

keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Fractal

Uuden ruokailuryhmän hankinta on ollut todella pitkä projekti. 1,5 vuotta sitten aliin suunnitella uuden ruokailuryhmän hankintaa, koska vanha alkoi olla romuna. Lopputulos oli viimein se, että tajusin koko keittiön olevan ankea. (Ei sillä, että asunnossa muutenkaan olisi ollut kehumista.) Löysin viihtyisämmän asunnon, mutta pöytä oli edelleen hajoamispisteessä tuoleista puhumattakaan.

Noin kuukausi sitten meille viimein muutti uusi pöytä ja tuolit. Voi sitä ilon ja onnen päivää! Uusi pöytä suorastaan huusi liinaa kaverikseen. Facebookin virkkausryhmässä olin monesti ihastellut virkattuja Fractal -liinoja ja sellaisen halusin itsellenikin.

Malli: Fractal
Lanka: Novita Cotton Mercerized, 152 g
Virkkuukoukku: 2 mm
Malli oli kiva ja nopea virkata. Virkatessa ei tarvinut tuijotella ohjetta, mikä on aina plussaa. Kokokin on oikein sopiva neljän hengen pöytään. Nythän näitä on saatava sitten eri väreissä: mustana ja punaisena ainakin. :)

Liinan myötä KyJy -listalta voi ruksia jälleen yhden työn valmiiksi. Kiire tulee silti, eihän jouluun ole enää kuin pari kuukautta aikaa. Mitenkäs muilla kyjyilijöillä menee?

lauantai 22. lokakuuta 2016

Sonata Arctica -tyyny

Tästä tyynystä meinasi muodostua jonkin sortin ikuisuusprojekti. Idean tyynyyn sain Sonata Arctican keikalla kesäkuussa. (Oli muuten yksi parhaista keikoista ikinä!) Aloitin virkkauksen kesä-heinäkuun vaihteessa. Ja viimein eilen sain aikaiseksi ommella sisätyynyn. Se on joskus aika pienestä kiinni. :D Mutta nyt se on valmis ja virkattu puhtaasti rakkaudesta musiikkiin ja tähän huikeaan bändiin.

Virkattu tyyny
Lanka: Novita Miami, 285 g
Virkkuukoukku: 3 mm
Tyynyä suunnitellessa pääsin tekemään tuttavuutta Stitch Fiddlen kanssa. Logoa monimutkaisempaan kuvaan ei tällä kertaa kärsivällisyys riittänyt. Täytyy sanoa, että arvostan suunnattomasti niitä, jotka saavat muokattua kaavioita valokuvista. Mutta kyllä mä vielä senkin aion opetella.


Tyynyn toiselle puolelle halusin jonkin Sonatan biisin. Olipa vaikea valita kaikista omista suosikeista! Ja onneksi sain tyynyn molemmat puolet tehtyä ennen viimeisimmän levyn ilmestymistä, sillä se pisti lempibiisien osalta pakan täysin sekaisin. Jos tekisin tyynyn nyt, siinä saattaisi lukea jotain aivan muuta.


Siinä ne nyt on, mun tyynyt. Lemmy-tyynystä löytyy postaus täällä

tiistai 20. syyskuuta 2016

Mini-wurm

Kerrankin meillä ollaan ajoissa pipojen ja muiden talviasusteiden kanssa! Ei ole ollut vielä ensimmäistäkään pakkaspäivää ja meillä on jo pipot. Kyjyilyn merkeissä valmistui Wurm lasten koossa.

Malli: Wurm (suomeksi täällä)
Lanka: Drops Merino Extra Fine, 90 g
Puikot: 3 mm
Lankana pipossaon ihanan pehmeä Drops Merino Extra Fine. Itse en pipoja kyllä muusta langasta tekisikään, kyllä merino on tähän hommaan ihan ehdoton. Tyttö halusi pipostaan kaksivärisen ja väreiksi valikoitui vaaleanpunainen ja pistaasi. Aika kiva yhdistelmä. Kuten olen ennenkin sanonut, mä en itse ole kovinkaan hyvä yhdistelemään värejä, joten jätän sen homman suosiolla jälkikasvulle. :)


Viikonloppuna pääsin jälleen pyörähtämään Lankamaailmassa. Olisi ihana päästä neulomaan sukkia ja lapasia uusista langoista, mutta nyt on omistettava pari päivää pitsipalloille. Ei kyllä virkkuuta ollenkaan. Sain viime jouluna aikamoisen yliannostuksen pitsipalloista. :D Miten tää suunniteltu tekeminen onkin näin vaikeaa? Fiilispohjalta tekeminen taitaa olla enemmän mun juttu. Siksi mulla kai onkin niin monta projektia levällään yhtä aikaa. Välillä sentään tulee valmistakin. Onneksi. :)

torstai 8. syyskuuta 2016

Wurm

Wurm on mulle Se Pipomalli. Se näyttää kivalta ja helppoutensa vuoksi sitä pystyy neulomaan myös tässä kamalassa kuumetaudissa, jonka kourissa olen jo kolmatta päivää. Ihan vielä ei pipoa tarvita, mutta kyllä se talvi taas suomalaiset yllättää tänäkin vuonna. ;)

Malli: Wurm
Lanka: Zitron Unisono, 88 g
Puikot: 3 mm
Pipo on neulottu 50 cm pyöröillä (KnitPron Symfoniet, suosittelen!), sillä sukkapuikoilla neuloessa palaa hermo oitis. Ei tällä päänympäryksellä kannata siihen hommaan lähteä. Silmukat eivät vain yksinkertaisesta mahdu puikoille.

Lankana on Zitron Unisono, joka huusi mun nimeä niin kovaa, että Lankamaailma raikui. Siinä huumassa en sitten tullut katsoneeksi, että lanka on käsitelty jojoballa ja aloe veralla. Jälkimmäisestä olen saanut pahoja iho-oireita, joten hieman jännitti, tuliko tehtyä hutiostos. Onneksi kuitenkaan keriessä ja neuloessa ei oireita tullut. Katsotaan sitten, mitä tapahtuu, kun pipoa pitää jonkin aikaa päässä. Ihanan pehmeää merinoa tuo kuitenkin on, joten sen puolesta ei taatusti kutita.


Nyt kyllä tekisi mieli lähteä ostamaan toinenkin vyyhti. Hyllyyn jäi useampikin upea värivaihtoehto. Onneksi mun ja lähimmän Lankamaailman välillä on yli 100 km, koska tämä lanka koituisi muuten mun kukkaroni kohtaloksi.

En muuten tykkää yhtään nurjan neulomisesta. Siksi pyrin myös välttämään neulomista tasona. Että siinäkin mielessä on todella oiva valinta tämä Wurm. Vain muutama nurja silmukka. ;)

sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Sukkasia ja hyviä aikeita

Syksyn sateet tulivat (viimein!) ja sukkien neulonta maistuu taas. Näiden sukkien neulomiseen on monta hyvää syytä: hurja määrä seiskaveikkaa vaatehuoneen uumenissa, paksu nippu testaamattomia Niina Laitisen ohjeita, kiitossukat ystävälle ja jo monen vuoden aikomus tehdä sukkia hyväntekeväisyyteen. Niin, ja tietysti KyJy. Tässä ovat ensimmäiset kolme paria.


Muutama viikko sitten sain ystävältä useamman kerän lankaa. Kiitokseksi lupasin neuloa sukat. Malliksi valikoitui Eveliinat, joka on mielestäni yksi kauneimmista sukkamalleista. Yleensä en neulo monia sukkia samalla mallilla, mutta tähän palaan yhä uudelleen. Niin helppo, niin yksinkertainen ja niin kaunis.

Malli: Eveliinat
Lanka: Novita 7 veljestä, 103 g
Puikot: 3 mm
Seuraavat parit halusin tehdä sellaisista malleista, joita en ollut ennen neulonut. Siispä ohjenivaskaa selailemaan ja miettimään, mikä malli olisi sellainen, että se erottuisi tummansinisestä langasta. Tuntuu nimittäin himppasen tympeältä nähdä vaivaa kuvion eteen, jos sitä ei kukaan tule huomaamaan. Maariat oli nappivalinta.

Malli: Maariat
Lanka: Novita 7 veljestä, 95 g
Puikot: 3 mm
Kolmas kerä oli ehtinyt muhia lankalaatikossa jo tovin. Tämä punaruskea seiskaveikka ei oikein tuntunut omalta jutulta. Suklaajoki-sukkiin se kuitenkin sopi värin ja nimen puolesta. Ei nyt ihan suklaanruskeat, mutta edes vähän sinne päin.

Malli: Suklaajoki -sukat
Lanka: Novita 7 veljestä, 100 g
Puikot: 3 mm
Kaikki sukat on neulottu 3 mm koivupuikoilla, jotta lopputulos olisi kokoa 39-38. Kuvaamista varten sukat on sullottu vähemmän siroihin kinttuihin, kun ei sopivia ollut saatavilla. :D

Maariat ja Suklaajoki -sukat menevät hyväntekeväisyyspussukkaan, jonka sisältöä meinaan tässä syksyn mittaan vielä kasvattaa muutamalla parilla. Toivottavasti sukat menevät todelliseen tarpeeseen. Haastankin kaikki blogini lukijat tekemään hyvää joko itse tehden, lahjoittaen tai muulla itselleen sopivalla tavalla. Kohteita ja tarvitsijoita löytyy varmasti!

lauantai 6. elokuuta 2016

Tiskikukkia

Tiskikukkia on putkahdellut säännöllisin väliajoin Facebookin uutisvirtaan ja useisiin blogeihin. En ole yksinkertaisesti saanut aikaiseksi perehtyä ohjeeseen (joka muuten on todella helppo ja jää mieleen hetkessä). Viikko sitten Helsingin reissulla ostin kuitenkin juuri näitä ajatellen pari kerää bambulankaa. Se niistä tekosyistä sitten. ;)

Malli: Tiskikukka
Lanka: Hjertegarn Blend Bamboo (pinkki) 16 g/kpl, Teetee Bamboo & co (valkoinen) 24 g
Puikot: 3 mm
Neuloin ensin pinkit kukkaset ja halusin niiden jälkeen kokeilla tehdä hieman suuremman, joten lisäsin silmukkamäärän 24:een ja tein 6 langankiertoa jne. Sillä tavoin tuli mukavasti lisää kokoa. Bambulankoja on vielä vaikka millä mitalla, joten tätä mallia tulee taatusti hyödynnettyä jatkossakin.


Nämä saisi varmasti neulottua hyvin sukkapuikoillakin, mutta itse käytin pyöröpuikkoja. 50 cm pyöröt olivat justiinsa sopivan mittaiset tähän tarkoitukseen. Ja väittäisin, että Knitpro Symfoniet ovat parhaat puikot, mitä mun kätköistä löytyy. Niillä jos millä on ilo neuloa. :) Jos jotain parannettavaa pitää löytää, niin saumakohtaa voisi yrittää saada siistimmäksi. Muuten olen kyllä tyytyväinen. Lopputulos on mukavan ilmava, joten nämä toimivat varmasti hyvin tiskirättinä, kunhan on muutama pesukerta takana.


Kyjyt on olleet aika huonolla tolalla ja niiden kanssa tulee vielä armoton kiire, mutta näiden kukkien myötä on ainakin yksi kyjy-työ sekä aloitettu että valmis. Oi jee! :D

sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Sydän edellä -sukkien ohje

Kun kerran pyysitte, niin tässä jotain ohjeen tapaista näihin sukkiin. :) Olkoon mallin nimi Sydän edellä, sillä pitäähän niitä jotenkin kutsua. Ohjeessa ei ole neuvottu sen tarkemmin kantapäätä tai kavennuksia. Niiltä osin saa/joutuu siis soveltamaan ja tekemään, kuten parhaaksi näkee. Kuvan sukkiin on tehty ristiinvahvistettu kantapää ja kärkeen leveä nauhakavennus. Mikäli käsialasi on löysää, suosittelen vähentämään silmukkamäärää.


Sydän edellä -sukat

Lanka: 4-säikeinen sukkalanka (esim. Regia), 2 väriä (50 g / väri)
Sukkapuikot: 2 mm
Joustin: *1 o takareunasta, 1 n*
Koko: n. 39 (koko 42)

Luo 72 s värillä A. Jaa silmukat neljälle puikolle (18 s / puikko) ja neulo joustinta 2,5 cm. Ota työhön väri B ja neulo 2 krs oikeaa. Neulo sitten kaavion kerrokset 1-42 puikoilla 2 ja 3. Puikoilla 1 ja 4 neulotaan sileää oikeaa kaavion värien mukaan. (Neulo 6 kerrosta lisää sydänten väliin suurempaa kokoa varten, kuten kuvassa.) Neulo vielä kerrokset 1-18 ja tee värillä A haluamasi kaltainen kantapää puikoilla 1 ja 4.

Poimi silmukat kantalapun reunasta ja jatka neulomista kaavion kerrokselta 19 puikoilla 2 ja 3. Kavenna puikon 1 lopussa ja puikon 4 alussa 1 s joka toisella kerroksella, kunnes silmukoita on jälleen 18 s / puikko. Neulo vielä kerran kaavion kerrokset ja aloita kärkikavennukset halyamalkasi tavalla, kun pikkuvarvas peittyy. Neulo kärki värillä A, kun olet neulonut kaaviosta kerroksen 42.


Mikäli ohjeessa on epäselvyyttä tai muita kummallisuuksia, vastaan mielelläni. En ole aiemmin tehnyt minkäänlaisia kaavioita, eikä ohjeiden kirjoittaminen ole muutenkaan tuttua puuhaa, joten palaute on tervetullutta. Selvennän ohjetta, mikäli tarvetta on. :) 


lauantai 16. heinäkuuta 2016

Sydän edellä

Nämä sukat on aloitettu jo joskus keväällä. Mikäli muistan oikein, niin ensimmäistä sukkaa aloittelin huhtikuussa. Hissukseen olen näitä neulonut ja viimein tuli valmista. Epäilen hidastelun syyksi tuota Regian Garden Effects -lankaa.

Mikäli lie aikansa aivopieru oli ostaa ripokirjavaa langankuvatusta ja vielä kolme kerää! Kahdet sukat olen tästä langasta neulonut ja edelleen sitä on 1,5 kerää jäljellä. Epäilen, ettei se lopu koskaan. Onneksi yksivärinen lanka rauhoittaa yleisilmettä hieman, eikä lopputulos aiheuta migreeniä (ainakaan mulle).

Malli: Oma
Lanka: Regia 4-säik. valkoinen + Garden Effects, 84 g
Puikot: 2 mm
Olen aika laiskasti neulonut omia malleja, mutta tässä nyt kerrankin on sellainen. Halusin kokeilla kuvion tekemistä kerrosrivinousulla ja sydän oli sopivan simppeli harjoituskappale. Toisella väriyhdistelmällä malliin tulisi ihan toisenlaista potkua. Esimerkiksi punamusta voisi toimia kivasti.


Olihan näiden sukkien takana joku ideakin. Elämäntilanne tosin on onneksi muuttunut siitä kevään "mitä hittoa musta tulee isona" -rimpuilusta ainakin hetkellisesti, joten olkoon nämä nyt vain muistutuksena siitä, että asioilla on taipumus järjestyä. ;)

P.S. Sukkiin löytyy nyt ohjekin. Melko suurpiirteinen, mutta ohje kuitenkin. Se on täällä.

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Sinä olet aurinko

Jokunen viikko sitten nappasin Anttilan poistokorista muutaman kerän Novita Kotiväkeä. Montaa väriä ei jäljellä ollut, mutta ostin kaikki mustat (eli molemmat kerät) ja pari kirkkaampaa. Keltaisesta tyttö halusi itselleen kesähatun.

Novitan lahjalehdessä sattui sopivasti olemaan Kotiväestä virkatun hatun ohje. Sain neljäveen päähän sopivan hatun muokkaamatta silmukkamääriä, kun käytin hieman pienempää koukkua kuin ohjeessa. Ihan itsekin yllätyin, että meni näin helposti. :) Mietinpä vaan, että tuskin mun käsialalla saisi ohjeen mukaan aikuisen päähän sopivaa hattua. Siis vaikka olisikin ihan normaalin kokoinen pääkoppa, eikä tällainen jättipää kuten mulla. :D

Malli: Virkattu lierihattu (Novitan lahjalehti)
Lanka: Novita Kotiväki Huvila, 61 g
Virkkuukoukku: 2 mm
Niin on aurinkoisella lapsella aurinkoinen hattu. Ulkona vaan sataa kaatamalla vettä. Lieri hieman lörpöttää, mutta onneksi tajusin jättää välistä pari kerrosta pois, joten ei se ihan silmille mene. Uskokaa tai älkää, mutta tätä en meinannut tärkätä liimalla. ;)


Meninpä vielä ilmoittautumaan KyJyynkin. Edellisiäkään haasteita en saanut vietyä loppuun, joten mikäs tässä on kolmanteen lähtiessä. Ehkä lasken taas rimaa. Tai jos teen pelkästään sukkia. Listaa töistä pidän jälleen omalla sivullaan (klik).


Tänään käytiin kaverin kanssa ostoksilla Lahden Kärkkäisellä ja sekosin jälleen lankaosastolla. Ehkäpä käytän näitä haastetöihin. Regian Cotton jo kovasti polttelee. Sille pitäisi keksiä kiva malli. Fabeleista ajattelin kirjoneulesukkia ja pari mallia on jo mielessä.

perjantai 10. kesäkuuta 2016

Ootsie feisbuukissa?

Nimittäin mie oon. Ja nyt jopa oman blogisivun kera. Täällä blogin puolella on ollut vähän hiljaisempaa. Tykkään aivan mielettömästi mun uudesta työstä, mutta alkuun tuntuu rankalta, kun pää käy ylikierroksilla. Niinpä energiaa ei iltaisin riitä käsitöiden tekoon. Tilanne korjaantuu varmasti pian. Tänään rentoudun ja kerään voimia viikonlopun rientoihin. Mietin noita keskeneräisiä projekteja sitten myöhemmin. ;)

Käykäähän tykkäilemässä Facebookin puolella. *klik*


sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Pikainen kesämekko

Vietettiin eilen kaverin ja muksujen kanssa päivää Lahdessa. Puistoilun jälkeen pyörähdettiin Kärkkäisellä. Se on kyllä kummallinen kauppa, kun ei sieltä ikinä pääse ulos tyhjin käsin. Tällä kertaa kohtalokkaaksi osoittautui kangasosasto. (En siis ostanut yhtään kerää lankaa!)

En ole koskaan ollut mitenkään erityisesti Metsolan ystävä, mutta Pupu Tupuna iskee ihan nostalgiasyistä. Tähän asti olen ihaillut kankaita vain kuvissa (koska hinta). Nyt sitä sai kuitenkin niin edullisesti, että mekon verran joustocollegea lähti matkaan.


Samalla mallilla olen ommellut pari mekkoa aiemminkin. Mekon helma on puolikello ja yläosa on Ottobren peplum-kaavan mukaan. Suurensin vapaalla kädellä, kun alkaa 110 cm vaatteet jäädä jo pieniksi. Hyvä tuli. Toivottavasti pääsee myös käyttöön ennen kuin neidin mieli muuttuu. ;)

tiistai 31. toukokuuta 2016

Pitsipalloja

Eipä ole JyJyt juuri edenneet viime aikoina. Ei vaan nappaa nuo jäljellä olevat yhtään. Tuli kesä, joten virkkaaminen on jotenkin luontevampaa kuin neulominen. Sain töitä (jee!), joten aloitan huomenna uudessa työpaikassa (iik!). Näin ollen en usko saavani urakkaa maaliin asti. Pitäisi kai viimein tajuta, etten mä kykene suunnittelemaan harrastusta näim tarkkaan. Mutta on nää haasteet silti niin kivoja, että varmasti osallistuisin vielä kolmannenkin kerran.

Mutta sain mä nyt jotain sentään valmiiksi: pitsipalloja! Jouluna sain näistä yliannostuksen. Tein itse ties kuinka monta palloa, eikä näiltä voinut virkkausryhmissäkään välttyä. Niinpä en ole puoleen vuoteen tehnyt yhtäkään palloa. Aloitus keikkui helmikuulta asti laatikossa ja lopulta palloja valmistui kolmessa päivässä viisi.


Tarkoituksena on tehdä vielä muutama, mikäli töiden aloitukselta jaksan. Pallot menevät Intomartoille arpajaispalkinnoiksi. Kiva päästä osallistumaan yhteiseen hyvään. :)

Malli: Pitsipallo
Lanka: Liina-kalalanka, 12-säik., 29 g / kpl
Virkkuukoukku: 2 mm
Joulun aikaan tein ainoastaan valkoisia ja punaisia palloja. Musta pitsipallo on kuitenkin ollut mielessä jo pitkään. Ainoa kotoa löytynyt musta lanka oli 12-säikeistä Liina-kalalankaa. Lanka oli ehkä aavistuksen turhan jäykkää tähän tarkoitukseen, mutta liimatärkkäys onnistui hienosti. Ensimmäisen mustan pallon virkkasin 1,75 mm koukulla, mutta 2 mm koukku oli ehdottomasti parempi. Johan tuo pienemmällä koukulla virkattu olisi pysynyt pallon muodossa melkein ilman tärkkäystäkin. :D

Malli: Pitsipallo
Lanka: Novita Kotiväki, 18 g / kpl
Virkkuukoukku: 1,75 mm

Valkoinen ja vaaleanvihreät pallot on virkattu Novitan Kotiväestä. Vihreän langan sävy tummui hieman tärkätessä ja oikeastaan väri on nyt parempi kuin ennen tärkkäystä. Nämä vihreät ovatkin kovin keväisiä. Ei muistuta enää tippaakaan joulukoristetta.


tiistai 24. toukokuuta 2016

Heppa ja hippo

Näiden ötököiden takana on pitkä tarina (tai lähinnä tarina liittyy siihen, miksi aloin näitä virkata), mutta tarina ei ole enää kovin ajankohtainen. Sanonpahan vaan, että melkoisella vauhdilla virkkasin molemmat ja afrikankukkia seikkaili jo unissakin. Lupasin tytölle, että kun nämä ovat valmiit, et hetkeen virkkaa mitään. Onneksi saan kuitenkin neuloa. ;)


Päätin käyttää lankoja, jotka löytyvät jo valmiiksi. Raskaushuuruissani hamstrasin aikanaan ruskeaa Novita Woolia valtavat määrät. Tyttö täyttää kohta 5 vuotta ja lankaa on edelleen, vaikka olen vuosien varrella neulonut siitä ties mitä. Siksi siis ruskeavoittoiset eläimet tällä kertaa. Nyt sitä ruskeaa on jäljellä enää 2 kerää. Siis vain vaivaiset 100 g! Raaskinkohan enää käyttääkään niitä? :D

Malli: Happypotamus
Lanka: Novita Nalle ja Novita Wool, n. 180 g
Virkkuukoukku: 2,5 mm
Olen virkannut aiemmin yhden molempia ötököitä. Happypotamuksen tein tuolloin seiskaveikasta ja se on säilynyt ihan hyvässä kunnossa, mutta nyt ovat vanut alkaneet tursuilla raoista. Ei mitenkään häiritsevästi, mutta kuitenkin. Tähän hippoon laitoin sisälle sukkahousut, jotta vanu pysyisi paremmin paikoillaan. Koukku olisi silti saanut olla vielä vähän pienempi. Ihan näpsäkän kokoinen kaveri tästä tuli: pituutta on 50 cm ja korkeutta 18 cm.

Malli: Fatty Lumpkin
Lanka: Novita Wool, n. 200 g
Virkkuukoukku: 2,5 mm
Onnekseni olin unohtanut, miten paljon työläämpi tehtävä Fatty Lumpkin on. Hippo syntyi hujauksessa, mutta hännän ja harjan tusertamiseen meni oma aikansa ja jotenkin ponin virkkaaminen tuntui muutenkin hitaammalta (oli siinä kyllä muutama pala enemmän, että sikäli). Tyttö rakastui poniin ja sai sen itselleen. Edellinen olikin aika surkeassa kunnossa.

Suosittelen Heidi Bearsin ohjeita lämpimästi. Selkeämpää ohjetta saa hakea. Meillä on kuulemma seuraavaksi toivelistalla norsu, joten jos sellaisen tekisi sitten, kun olen näiden tekemisestä toipunut.

sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Unelmien raparperipiirakka

Rakastan raparperia ja mun mielestä raparperi on kesän ykkösherkku. Tänään kävin hakemassa äidin luota kassillisen tätä herkkua ja päätin leipoa piirakan ennen kuin pilkon varret pakkaseen. Tykkään kokeilla uusia reseptejä ja testailenkin niitä melko ennakkoluulottomasti. Joskus menee nappiin ja joskus ei todellakaan osu.

En jaksanut lähteä kauppaan, joten kriteerinä oli, ettei piirakkaan tarvita mitään hapanmaitotuotteita. Kananmunia sentään poikkeuksellisesti löytyi kaapista. Osuin etsinnöissäni Liian hyvää -blogiin ja lopputuloksena on hirveä piirakkaähky ja tunne siitä, että taisin juuri löytää unelmieni piirakkareseptin. Tässä yhdistyvät kaksi ihanuutta: raparperipiirakka ja raparperi-kaurapaistos. Nam!


Kauratosca-raparperipiirakka (pellillinen)

Pohja:
200 g voita tai margariinia
3 dl sokeria
4 kananmunaa
4 tl kardemummaa
4 tl leivinjauhetta
6,5 dl vejnäjauhoja
2 dl maitoa tai kermaa

Päälle 1 litra pieneksi pilkottua raparperia

Kauratosca:
150 g voita tai margariinia
3 dl sokeria
4 tl vaniljasokeria 
4 dl kaurahiutaleita

Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi. Sekoita joukkoon munat yksitellen. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää vuorotellen maidon (tai kerman) kanssa. Levitä taikina uunipellille ja paista 175 asteessa 18-20 minuuttia.
Pese ja pilko raparperi pieniksi paloiksi. 
Sulata kauratoscaa varten rasva kattilassa miedolla lämmöllä ja lisää joukkoon kuivat aineet. Sekoittele kattilassa parin minuutin ajan.
Levitä raparperit esipaistetun pohjan päälle ja levitä kauratosca pinnalle. Paista vielä 175 asteessa n. 25 min. Nauti!


Näillä eväillä seuraamaan jääkiekon MM-finaalia. ;)