lauantai 18. heinäkuuta 2015

Muutto on ihmisen parasta aikaa

... tai sitten ei. Viimeiset pari viikkoa olen pähkäillyt muuttoon liittyviä asioita. Siivoilin uutta asuntoa innoissani ja mietin siinä samalla, millaiset verhot ja matot sinne laittaisin. Sitten omasta makuuhuoneestani paljastuikin sen verran ikävä yllätys, että moppi jäi siihen paikkaan ja marssin kämpästä ulos inhotuksen ja raivon vallassa. Edellisellä asukkaalla oli kuin olikin ollut koira, eikä edes ihan sisäsiisti sellainen. Makuuhuoneen seinät, ovet ja karmit oli ruikittu todella huolella. Jopa pistorasia oli kauttaaltaan keltainen. Yök! Eniten mua taisi harmittaa se, että makuuhuoneessa oli tosi kaunis tapetti, jonka mukaan olin jo ehtinyt hankkia päiväpeiton. Mutta koska tyttö on allerginen eläimille, ajatus siitä, että kämpässä on oleskellut ruikkiva koira, oli todella vastenmielinen. Näin jo sieluni silmin, millainen sairastelukierre muutosta taas alkaa.

Onneksi vuokranantaja otti heti asiakseen hoitaa asian kuntoon. Nyt tapetit on vaihdettu puhtaisiin (eikä tapetin värikään vaihtunut, jee!) sekä listat, seinät ja koiran järsimät karmit on siistitty. Voin taas hyvillä mielin alkaa keskittyä muuton järjestelyyn. Vähän vielä ällöttää, mutta ehkä se helpottaa, kun on vielä kertaalleen pessyt lattiat ja pyyhkinyt ovet jolla todella ärtsyllä pesuaineella. ;)

Kiireistä huolimatta olen saanut jotain käsitöitäkin tehtyä. Olen haaveillut ET-kesäkassista jo tovin. Tuntui vain, ettei koskaan ole aikaa aloittaa. Mutta KyJyn myötä olen saanut aloitettua jo monta sellaista projektia, jotka olen mielessäni siirtänyt hamaan tulevaisuuteen. Niinpä tämäkin kassi valmistui. Väri yllätti itsenikin. En ole koskaan tykännyt vihreästä ja niin vain nuo vihreät Kotiväki-kerät hyppäsivät ostoskärryyn.

Malli: ET-kesäkassi
Lanka: Novita Kotiväki, 135 g
Virkkuukoukku: 2 mm
Kassista tuli viides valmistunut KyJy-työ.



Seuraavat työ onkin jo hyvässä vauhdissa. Tytön Horatio and Oren -lapaset ovat toista peukaloa vaille valmiit ja itselle pitäisi neuloa samanlaiset kaveriksi. Tytön lapasiin ei kulunut lankaa ihan vaadittavaa määrää, joten päätin tehdä pöllösetin molemmille.

Huomenna on viimein ne kauan odotetut kummipojan rippijuhlat. Mekko onnistui (onneksi) mielestäni hyvin ja se näyttää päällä oikein kivalta. Henkarissa tuo nyt ei kovin kummoiselta näytäkään. :D Mutta kangas on ihana ja helma mukavan heiluvainen.


Mekko on melkoinen kaavojen yhdistelyn sekamelska, mutta lopputulos yllätti positiivisesti.

sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

Pääkallohuivi

On se vaan hyvä, että tuli lähdettyä mukaan KyJyyn. Nyt kun on pitänyt ihan miettimällä miettiä, mitä töitä haluaisi toteuttaa, on tullut otettua mukaan monta juttua vuosia paisuneelta to do -listalta. Pääkallohuivi on yksi niistä. En tiedä, miksen ole sitä aiemmin tehnyt. Tekemiseen ei lopulta kauaa mennyt (lanka tosin loppui välillä, joten pidin hieman taukoa) ja ensimmäisen kallon jälkeen huivia oli helppo virkata telkkarin katsomisen lomassa. Edes helteet eivät hidastaneet tekemistä.

Pääkallohuivi, ohje täältä
Lanka: Novita puuvilla-bambu, 242 g
Virkkuukoukku: 3 mm
Unohdan aina, kuinka paljon enemmän lankaa pitää varata virkkuutöihin. Tähän ostin aluksi 3 kerää ja kävin myöhemmin hakemassa 2 kerää lisää. Reunukseen ei olisi enää lanka riittänyt, enkä halunnut kuudetta kerää ostaa. Huivin yläreunaan virkkasin kerroksen kiinteitä silmukoita napakoittamaan reunaa hiukan. Tätä huivia tulee varmasti käytettyäkin, sillä en usko sen pahemmin hiostavan. Mä kun hikoilen paukkupakkasillakin, niin materiaalit pitää valita sen mukaan.

Nyt on koukulla ET-kesäkassi. Pohjassa on kolmas yritys menossa. Josko kohta oppisin lukemaan tuota kaaviota. Virkkauskaaviot eivät kuulu mun vahvuksiin, mutta nyt oon päättänyt oppia niidenkin salat. Hammasta purren mennään. Ehkä se on ensi kesäksi valmis.

torstai 2. heinäkuuta 2015

Kesäkuun yhteenveto

Lankalaihis ei nyt etene. Kesäkuun aikana on otettu takapakkia reilusti. Nyt kaikilla hankituilla langoilla on kuitenkin jo käyttötarkoitus mietittynä valmiiksi. KyJy tekee varmasti lankalaihikselle hyvää, kunhan ehdin kaikki työt aloittaa. Kesällä tekee aina mieli virkata enemmän kuin neuloa, eikä mulla ole ollut virkkauslankoja (seli seli). Niitä onkin tullut ostettua hieman reilummin.

Tällä hetkellä on kesken pääkallohuivi, kesäkassi, tytön lapaset ja yhdet lapaset itselle. Huh! Hyvä tästä vielä tulee, huivi on jo loppusuoralla. Lisäksi makkarin nurkassa lojuu yli 3 kg ontelokudetta. Olenkin tässä mietiskellyt, kuinka monta mattoa 75 neliön kämppään saa mahtumaan. Kerrankin meillä tulee olemaan siistit ja kauniin väriset lattiat, joita ei siinä mielessä olisi pakko matoilla peittää, mutta johonkin noi kuteet on käytettävä, kun on kerran tullut ostettua. :D

Yhden maton olenkin jo kesäkuun aikana saanut virkattua. Lisäksi olen virkannut huivin itselleni ja kesähatun tytölle. Kaverille neuloin tiskirätin. Onhan sitä siinäkin, kun ottaa huomioon myös keskeneräisten työn määrän.


Sitten niihin vähemmän mairitteleviin lankalaihislukuihin...

Toukokuun tilanne: 11,120 kg
Kesäkuussa saatu/ostettu: 850 g
Kesäkuussa käytetty: -336 g
Tilanne kesäkuun lopussa: 11,634 g

Sillä lailla! Lankaa on nyt enemmän kuin tammikuussa lankalaihiksen alkaessa. Tää ei nyt oikein suju. Onneksi sain loistoidean virkata torkkupeiton tuosta järkyttävästä röykkiöstä seiskaveikkaa. Siihen saa ainakin upotettua lankaa mukavasti. Monesti olen torkkupeiton virkkaamista suunnitellut, mutta jotenkin olen aina mieltänyt peitot paloista virkatuiksi. Enkä mä mitään paloja jaksa yhdistää, viimeistään siinä vaiheessa iskisi totaalinen kyllästyminen. En tiedä, miksen aiemmin tajunnut, että voihan siitä peitosta virkata vaikka raidallisen. Sellaisen aion nyt tehdä. Kuulemma mun kämppä kaipais hieman väriä tän kaiken harmaan lisäksi, joten pistän iloiseen sekamelskaan värejä fiiliksen mukaan. Siinä siis suunnitelmaa syksylle. Näillä helteillä en villalankoihin kykene koskemaan. :)