Tytön kirjoneulepipo

Vaikka neulon käytännössä kaiken aikaa, ei tytöllä ollut ainuttakaan kunnon pipoa. Kypäräpipon kanssa on porskutettu pari talvea, mutta sekin alkaa jäädä pieneksi. Lumiosta neuloin viime talvena pipon, mutta siinä on järkyttävän iso tupsu ja pipo on siitä syystä hieman epäkäytännöllinen. Halusin sellaisen päähineen, jota voi käyttää luistelukypärän alla, hiihtäessä ja muissa talvitouhuissa. Siispä tähän pipoon ei tullut tupsua.

Malli on jälleen kirjasta Norsk Strikk. Ihastuin tähän malliin jo ensimmäisellä silmäilykerralla ja (pohjattomasta) lankavarastosta sattui löytymään sopivan ohutta merinoa ihanissa väreissä. Kirjassa oli ohje vain naisen ja miehen pipoon, joten valitsin hieman ohuemman langan ja pienemmät puikot. Päässä kyllä kaikui äidin sanat "tee aina mallitilkku ja laske silmukat siitä", mutta enpä tällä(kään) kertaa sitä tehnyt. Neuloin ja toivoin parasta. Hyvä tuli. Eipä kyllä olisi ollut mahdollistakaan sovittaa pipoa kesken kaiken, sillä neuloin pipon sukkapuikoilla. Tästä syystä en varmaan kovin tiuhaan pipoja tee. Tosin alun jälkeen pipoa oli oikein mukava neuloa, vaikka puikot olivatkin hieman täynnä. Omat pipot voin hyvin neuloa 60 cm pyöröillä, mutta lapsen pipoon pitäisi olla vielä lyhyemmät pyöröt. 

Malli: Lue med valknutemønster (Karen Marie Vinje: Norsk Strikk)
Lanka: Viking Baby Ull v.pun. 29 g ja Mondial Ciao ruskea 16 g
Puikot: 2 mm ja 3 mm

Ruskean Mondial Ciao -langan olen saanut muutaman vuoden takaisella Sny-kierroksella ja siitä oli yhdet sukat neulottu. Lankaa jäi 7 g, joten riitti mainiosti. Mutta onpa kyllä aivan ihanan tuntuinen lanka! Yritin googlettaa, mutten onnistunut löytämään, mistä sitä saisi ostaa. Ja nimenomaan yksivärisenä sitä tahtoisin, jotain pätkävärjättyjä olisi löytynyt. 

Kirjoneuleet ovat nyt näköjään vieneet mennessään. Tällä hetkellä ei ole puikoilla mitään, enkä oikein osaa olla. Täytyy alkaa etsiä sopivaa mallia. Kovasti tahtoisin neuloa itselleni neuletakin jostain kirjassa olleesta ihanasta ohjeesta, mutta ihan niin mittava lankavarasto ei ole, että se tältä istumalta onnistuisi.

Kirjoneulesäärystimet

Norjassa asuva ystäväni pyysi minua jo ennen joulua neulomaan säärystimet. Toiveena oli "joku kiva norjalainen kuvio". Joulun alla oli sen verran kiirettä, etten ehtinyt asiaan suuremmin paneutua, eikä sopivaa kuviotakaan tuntunut löytyvän millään. Ostettuani kirjan verran norjalaisia neuleohjeita alkoi tämäkin projekti edistyä. Lähetin ystävälleni kuvat muutamasta sukkamallista ja hän valitsi säärystimiinsä kuvion niiden perusteella. 

Aikaisemman kirjoneuleeni ovat olleet hieman suurempia kuvioita (lähinnä pääkalloja) ja tämä oli ensimmäinen kerta, kun kuvio oli hieman sirompi. Vielä on työstämistä noissa yksittäisten silmukoiden muodostamissa kuvioissa, että niistä saa siistin näköiset.Ystäväni on nähnyt jo kuvan valmiista säärystimistä ja oli mielissään. Seuraavaksi nämä lähtevät postin mukana kohti Norjaa.

Malli: Valdreskofta (Karen Marie Vinje: Norsk Strikk)
Lanka: Novita Nalle luonnonvalkoinen (68 g) ja musta (19 g)
Puikot: 3,5 mm

Itselle iskee lähes aina kirjoneuleiden kanssa pieni epätoivo kesken työn. Jälki on epäsiistiä ja mutkaista, koko neule näyttää siltä kuin se olisi lojunut viikkotolkulla pyykkikorin pohjalla. Otinkin muistutukseni itselleni ennen- ja jälkeen -kuvat säärystimen toisesta puolesta, joka kapeiden pystyraitojen vuoksi näytti todella hurjalta ennen viimeistelyä. Kuvassa toista säärystintä on jo käsin venytelty, koska halusin laittaa ystävälleni edes jotenkin siedettävän kuvan väliaikatietona. Toinen säärystin on tullut suoraan puikoilta, eikä sille ole tehty mitään. Vieressä on kuva venyttelyn ja höyrytyksen jälkeen. Ehkä ensi kerralla voin katsoa tätä kuvaa ja todeta, ettei keskeneräistä työtä pidä tuomita. (Tässä vaiheessa on myös mukava huomata kuvasta, että toisen säärystimen kuviossa on pieni virhe. Jään miettimään, puranko vai en.)

Seuraava työ tulee olemaan samasta kirjasta. Katsotaan nyt, kuinka sen kanssa käy, mutta ainakin yritän muokata naisten pipon mallista tytön päähän sopivaa. 

Rakkaudesta Norjaan

Oi ja voi, tänään oli hyvä postipäivä. Viime viikolla yritin etsiä netistä erilaisia norjalaisia neulemalleja ja törmäsin mielenkiintoiseen kirjaan. Adlibrikseltä sen sai tilattua suht edullisesti, joten kävin tuumasta toimeen ja tänään kirja saapui postissa. Olen rakastunut. :) Kirjat ovat muutenkin olleet aina mun heikkouteni, etenkin neulekirjat. Niitä on melkoinen kokoelma, mutta tämä on aivan ainutlaatuinen.

Karen Marie Vinje: Norsk Strikk - fra tradisjonsrike klassikere til moderne design

Kirja on norjankielinen ja oma kielitaito on siltä osin hieman ruosteessa, sillä Norjassa vietetystä ajasta on jo yli kymmenen vuotta, enkä ole koskaan neulonut norjankielisestä ohjeesta. Mutta sen verran silmäilin ohjeita, ettei niitä mitenkään mahdotonta ole toteuttaa. Ja varmasti jostain löytyy hyvä norja-englanti -neulesanasto. Pitänee kysäistä norjalaiselta neulomista harrastavalta ystävältä vinkkejä ja apua lyhenteiden kääntämiseen.

Toinen Norjassa asuva ystäväni pyysi jo aikaa sitten neulomaan säärystimet "jollain kivalla perinteisellä norjalaisella kuviolla". Sitä ollaan tässä nyt sitten yhdessä yritetty etsiä ja nyt se löytyi. :) Alla olevat sukat olivat heti sellaiset, jotka saatoin kuvitella ystävälleni ja hän itsekin tykästyi malliin. Varmasti kuvio toimii hyvin myös säärystimissä.

Nämä sukat ja lapaset puolestaan suorastaan kirkuvat mun nimeä. Edelleenkään en ymmärrä, miksi haluan itselleni tehdä lapasia, sillä en juurikaan käytä niitä, mutta näistä en varmasti pääse yli. Pakko tehdä. Ei auta mikään.

Ja miten sattuikaan, että juuri tänään kävin heti aamusta lankakaupassa etsimässä lisää keltaista ja sinistä lankaa kätyri-lapasiin ja heräteostona mukaan tarttui muutama kerä Regiaa. Kyllä vain nuo sukat ja lapaset näyttäisivät hyvältä puna-mustana. ;)

Nyt pitäisi enää päättää, mistä aloitan. Reiluinta olisi neuloa ne ystävän säärystimet ensin, sillä hän on vuosien mittaan muistanut minua useilla ihanilla yllätyksillä (lempisuklaatani ei Suomesta saa, ei ainakaan näin pienestä kaupungista...) ja olisi korkea aika tehdä vastapalvelus. Mutta eiköhän tässä mene loppupäivä kirjaa hypistellessä. :)

Niin joo, olihan tuossa kirjasa muutama ihana tunikakin, mutta niiden aika ei ole vielä. Katsotaan niitä sitten ensi talvena. ;)