Sivut

sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Uusiks män

Jos olisin supersankari (ja mies), mun supersankarinimi olisi epäilemättä Uusiks Män. Niin monta kertaa olen löytänyt itseni purkamasta valmista tai melkein valmista työtä, kun ei lopputulos ollutkaan riittävän hyvä. Näin kävi myös virkatun maton kanssa. Perjantai-illan kunniaksi tempaisin maton tytön huoneesta ja purin viimeiset 8 kerrosta.

Viikon verran uskottelin itselleni, että kyllä se reuna siitä oikenee, kun oikein venyttää ja vähän siinä sivussa höyryttää. Juu ei se oiennut. Ja mihinkäs ne mutkat siitä olisivat hävinneet, kun silmukoita oli liikaa. Maton reuna pisti silmään joka kerta, kun olin tytön huoneessa. Yrityksen ja erehdyksen kautta meni siis tämänkin ohjeen muokkaaminen. Mutta kannatti nähdä ensin purkamisen ja sitten uudelleen virkkaamisen vaiva. Vähensin silmukoita reilulla kädellä ja nyt reuna ei enää hulmua, eikä siihen kompastu. Lentävästä matosta tuli tavis.

Matto ennen purkamista (päivänvalossa) ja korjaavien toimenpiteiden jälkeen (aamuhämärässä)
Toivottavasti opin tästä jotakin. Ensi kerralla paremmin, eikös juu.

Seuraavaksi taidan purkaa jo pitkään tekeillä olleen (ja melkein valmiin) Sylvin, josta tuli yhtä pitkä kuin leveä. Tai pikemminkin lyhyt ja leveä. Siinäkin on jo hihat kiinni, mutta tiedän, etten tule sitä koskaan käyttämään. Jos joku tietää jonkun kivan neuletakin ohjeen, johon Novitan Isoveli soveltuu paremmin ilman sen suurempia muokkauksia (en ilmeisesti ole niissä mitenkään erityisen lahjakas), niin vinkit ovat tervetulleita. Lankaa nimittäin on monen monituista kerää, enkä sille muutakaan käyttöä näin äkkiseltään keksi.

6 kommenttia:

  1. Mä oisin sit varmaan Vituiks Män :D Lentävä matto lastenhuoneessa on kyllä ajatuksena melko cool :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos tässä ois ollu kyseessä ompeluprojekti, ois munki nimi lähellä sitä. :D

      Poista
  2. Mää kans uusin vanhoja töitä. Tosin pääsääntöisesti teen aina jotain uutta siitä puretusta, mutta viimeisin homma oli uudistetut kirjoneulesukat. Niistä tosin ei vielä ole mitään kuvaa blogissa, mutta ehkä kohta puolin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulee halvemmaksi, kun samoista langoista saa monta kertaa tehtyä. :D Se neuletakki on nyt purettu (kamala homma, ku oli jo sivusaumatkin ommeltu) ja uusi palmikkohuppari on puikoilla. Jos se ei onnistu, teen 20 paria lapasia tosta langasta. :D

      Poista
  3. Upea lopputulos! Kyllä kannatti nähdä vaivaa ja purkaa, vaikkei se varmasti kivaa ollutkaan. Tiedän kokemuksesta. Mutta kun näkee lopputuloksen, niin uudelleen aloittamisen tuska unohtuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kyllä yhtään harmita, että tuli nähtyä tuokin vaiva. Eihän siinä ollut kuin muutama kerros. Ne vaan oli niin tuskallisen pitkiä kerroksia. :D

      Poista