Maaliskuun nihkeä alku

Viimeisen viikon aikana on tuntunut, että kaikki junnaa paikallaan, eikä mistään tule valmista. Kevät on aina vähän uneliasta aikaa ja tuntuu kestävän ikuisuuden. Tämä vuosi ei siis ole poikkeus. Mutta on jotain sentään valmistunutkin.

Oma makuuhuoneeni on tällä hetkellä täynnä pussukoita, joista pilkottaa ihania ontelokudevyyhtejä. Lupauduin tekemään parille kaverille matot ja niiden jälkeen pääsen keskittymään isompaan mattoprojektiin ihan itselleni. Ensimmäinen matto valmistui päivässä. Pieni koko pääsi hieman yllättämään. Ohjeen mukaan matosta piti tulla halkaisijaltaan n. 80 cm, mutta ilmeisesti punoskude on paksumpaa (?) tai sitten oma käsialani on niin tiukka, että maton halkaisijaksi jäi 67 cm. Kudetta jäi niin paljon yli, että virkkasin kaverille myös säilytyskorin.

Malli: Pieni Paula-matto
Virkattu ontelokuteesta 8 mm koukulla
Halkaisija 67 cm

Malli: Neliökori M (Molla Mills: Virkkuri - muotoja ja pintoja)
Virkattu ontelokuteesta 9 mm koukulla
Mitat 20 x 20 x 12 cm

Ompelut ovat junnanneet todella pahasti edellisen mekkokatastrofin jälkeen. Onnistuin turaamaan pääntien niin totaalisesti, että iski pahimman sortin turhautuminen. Jostain syystä pääntien ompelun salat eivät mulle aukea, vaikka kuinka lukisin ohjeita ja katselisin kuvia. Aina jotain menee pieleen. Monessa blogissa näin kuvia Ottobren peplumin kaavoilla ommelluista ihanuuksista. Rohkaistuin itsekin sitä kokeilemaan. Lopputulos on yllättävän hyvä. Joskin pääntien suhteen tein jälleen hieman omalaatuisia ratkaisuja. :D Mä kyllä oikeasti tarttisin aiheesta jonkin kurssin!