Sivut

keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Vuosi 2015 paketissa

Alkaa olla tasan vuosi siitä, kun päätin jatkaa blogin kirjoittamista ja tämä nykyinen blogi sai alkunsa. Vuosi on ollut käsityörintamalla tuottelias. Olen ottanut haltuun pari uutta tekniikkaa ja valmistuneita töitä on hurja määrä. Loppuvuoden KyJy-rutistuksella lienee osansa lopputulokseen, vaikkei se mun osalta ihan putkeen mennytkään. :)

Vuoden aikana olen virkannut yhtensä 9 mattoa. Kymmenes on aloitettu, mutta jotenkin ei nyt ole ollut fiilistä sitä tehdä. Mattopostaukset ovat olleet kovin suosittuja. Tässä komeilevat kaikki vuoden varrella virkatut matot.


Vuosi sitten sain äidiltäni lahjaksi ompelukoneen. Aloitin ompeluharrastuksen tämän vuoden alussa ja olihan se melkoista tuskaa. Ja tuskaa se on edelleen, mutta helpottuu kaiken aikaa. Toistaiseksi ompelen vain tarpeeseen, en voi vielä sanoa, että tekisin sitä siksi, että se on hauskaa. Mutta haluan oppia ja kehittyä paremmaksi. Blogissa on nähty vain murto-osa ompeluksista, mutta muutama on päässyt näytille asti. Uskon, että jatkossakin pääpaino tulee olemaan neulomisessa ja virkkaamisessa.


Olen monesti sanonut, etten liiemmin pidä lapasten neulomisesta. Siitä huolimatta lapasia on valmistunut 9 paria. Suurin osa on tosin lasten kokoa, joten olivat todella nopeita tehdä.


Sukkasato oli tänäkin vuonna runsas. Sukkien lisäksi ehdin neuloa neljät reaverset.



Näiden lisäksi valmistui sekalainen lajitelma pipoja, säärystimiä, kasseja, neulatyyny ja sitten nämä huikean suositut pitsipallot. Luulisi, että olisin näihin jo kyllästynyt, vaan enpä ole. Muutaman olen luvannut alkuvuodesta taas virkata. :)


Toivottavasti vuosi 2016 on yhtä hyvä harrastusrintamalla. Muilta osin parantamisen varaa onkin sitten enemmän. ;) Tavoitteena on opetella jälleen ainakin pari uutta tekniikkaa (pitsihaarukka on jo ostettu) ja perehtyä hieman paremmin värien yhdistelyyn kirjoneuleissa.

Oikein hyvää käsityövuotta 2016 kaikille blogini lukijoille - nykyisille ja tuleville!

maanantai 28. joulukuuta 2015

Monkeyt

JyJy2016 sai komean ja rivakan startin. Olen jo kotvasen hautonut Opalin  kimaltelevaa sateenkaarilankaa ja miettinyt sopivaa mallia. Perussukka tökkii, vaikka väri olisi kuinka kiva. Se ei siis tullut kyseeseen. Onneksi päädyin  selailemaan Cookie A:n Sukkia. Rakkaudella. -kirjaa. Lopputuloksena syntyivät nämä pirtskat Monkey -sukat. Ohje on saatavilla myös Ravelrysta (linkki kuvatekstissä), mutta  suosittelen kirjaa lämpimästi. :)

Malli: Monkey
Lanka: Opal Happy with silvereffect, 64 g
Puikot: 3 mm
Ohjeen alussa luvattiin, että kuvio on helppo oppia muistamaan ulkoa. Hymähtelin hieman, sillä oma kokemus Cookie A:n malleista on, ettei niitä todellakaan neulota ulkomuistista. Nämä olivat kuitenkin äärettömän helpot! Ohjeen saattoi hylätä pian ja toinen sukka meni jo kirjaa vilkuilematta.


 Ihastuin malliin niin, että päätin tehdä toisetkin sukat heti perään. Tilasin Dropsin Fabelia aikaa sitten toisia sukkia varten, mutta väri ei ollutkaan sitä, mitä olin ajatellut. Yllättävän kivalta se tässä mallissa näyttikin, mutta yli kantapään piti mennä, että  myönsin viimein tosiasiat. Mun käsialalle 2,5 mm puikot olivat liian paksut ja kantapää muistutti erehdyttävästi kalaverkkoa. Eikä mulla tietenkään ollut 2 mm puikkoja, sillä eräs piski pisteli ne vuosia sitten poskeensa. Sukka meni purkuun ja jää nyt odottelemaan, että posti tuo mulle KnitPro Zingit. Mikä ihana tekosyy. Ja ne oli alessa. ;)


Puikkoja odotellessa aion ottaa haltuun briossin ja tehdä itselleni uuden pipon.

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Joulusukat

Oi ihanuutta! Joulusukat ovat nyt valmiit. Langat on päätelty ja sukat höyrytetty. Vuosi sitten vasta aloittelin tähän aikaan viimeistä lahjasukkaparia ja yötä myöten niitä neuloin. Tänä vuonna ei ole jäljellä kuin paketointi. :)

Malli: Joulusukkakalenteri / Niina Laitinen
Lanka: Novita 7 veljestä, 213 g
Puikot: 3,5 mm
Sukista olisi varmasti tullut hauskat myös jämälangoista, mutta itse ostin täydet kerät näitä varten, sillä en ollut varma menekistä. Luonnonvalkoista seiskaveikkaa meni melkein koko kerä, ruskeaa huomattavasti vähemmän. Sukat valmistuivat kuin itsestään, kun joka päivä neulottiin muutama kerros. Ensimmäistä kertaa neuloin yhtä aikaa molempia sukkia samasta kerästä. Yllättävän hyvin sain pidettyä langat ojennuksessa. Vain kerran langat menivät niin mutkalle, että jouduin ne pätkäisemään.


Nyt pidän hieman taukoa neulomisessa. Pitkästä tauosta ei ole kyse, ehkä korkeintaan vuorokaudesta. :D Leivon huomiseksi suklaakakun ja sen jälkeen uppoudun kirjastosta lainaamaani tanskalaiseen dekkariin.

Hyvää ja rentouttavaa joulun aikaa kaikille!

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Täytettä pukinkonttiin

Kerroin jo aiemmin, että olen tehnyt kolmea paria reaverseja yhtä aikaa. Joku taika tuossa mallissa on, sillä työn määrästä huolimatta niitä on mukava tehdä. Tai ehkä juuri sen takia. Työvaiheita on niin monta ja ne ovat erilaisia, joten tylsistymään ei ehdi.

Minulta toivottiin pukinkonttiin mustia reaverseja koossa 41 ja punaisia koossa 35. Molemmat parit saivat viimeisen silauksensa eilen illalla, joten tässähän ei tullut edes kiire. ;)

Ohjeen pienin koko on 36, joten päätin neuloa sukkaosan 3 mm puikoilla. Pohjan sain sopivaksi virkkaamalla 3 mm koukulla pienemmän koon mukaan. Koon puolesta jännittää joka kerta toiselle tehdessä. Omat jalat kun ovat sen verran isot, ettei niistä ollut nyt apua. Mun jalkaan nämä eivät mahdu, joten siinä mielessä ainakin suunta on oikea.

Malli: Reaverset, koko 35
Lanka: 7 veljestä, 153 g
Puikot 3 mm, virkkuukoukku 3 mm
Mustat olivat kokonsa puolesta helpommat toteuttaa. Neuloin 3,5 mm puikoilla ja pohjan virkkasin 3,5 mm koukulla koon 39 mukaan. Itselleni sain myös tällä tavoin passelin koon 42 pohjan.

Malli: Reaverset, koko 41
Lanka: 7 veljestä, 193 g
Puikot 3mm, virkkuukoukku 3 mm
Tallensin joku aika sitten eräästä Facebookin villasukkaryhmästä kivat vyötteet sukille. Mielestäni nämä tuovat mukavan loppusilauksen.


Nyt keskityn lataamaan akkuja JyJyä varten ja  virkkailen vielä muutaman pallon jouluyötä odotellessa. Ainakin yhden uuden tekniikan aion opetella JyJyjen parissa. Pitänee katsoa ohjevideoita jo valmiiksi sillä silmällä.

keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Joulukiirettä

Niin se iski tänäkin vuonna: armoton joulukiire. Yllätyn tästä joka vuosi, sillä en ole koskaan ollut jouluihminen. Odotan joululta eniten syömistä ja sitä, että saa luvan kanssa löhniä koko päivän sohvalla (ruokataukoja lukuunottamatta). Toki lapsen riemu ja jännitys tuo oman mausteensa tähänkin ja siksipä meillä on ollut joulukuusi olohuoneessa jo hyvän aikaa. Allergian vuoksi meille ei voi aitoa kuusta hankkia, joten tuo muovinen palvelee nyt toista joulua.

Joka vuosi päätän myös, etten anna lahjoja. Ja sitten keksin jotain, mitä haluan tehdä itse mahdollisimman monelle. Kiirehän niiden kanssa tulee joka vuosi. Ei liene kenellekään yllätys, että tänä vuonna olen virkannut pitsipalloja. Lähes kaikki ovat olleet valkoisia, mutta punaisesta Kotiväestä tuli oikein kauniita, kun väri vielä hieman tummui tärkkäyksen jälkeen.


Onneksi pallot ovat nopeita virkata. Hieman pienempiä olen virkannut kalalangasta. Kotiväellä virkatuista olen jättänyt yhden sakaran pois, jotta halkaisija pysyy hieman maltillisempana.


Lähdin myös mukaan Niina Laitisen Joulusukkakalenteriin. Olisi mulla tekemistä muutenkin riittänyt, mutta toisaalta sukkaa tehdään sen verran pienissä pätkissä, että ne ehtii tehdä aamupiirrettyjen aikana. Valitsin väreiksi tummanruskean ja luonnonvalkoisen. Nämäkin varmasti päätyvät lahjapakettiin, sillä mun jalkaan varsi on liian kapea ja muutenkin seiskaveikasta neulottu kirjoneulesukka on omaan makuun vähän turhan lämmin. Malli on kuitenkin niin kaunis, etten voinut olla tekemättä. Ja mukaan ehtii vieläkin. Tämän päivän luukusta paljastui ohje kantapäähän. Tapa oli mulle uusi, mutta aion ottaa sen käyttöön. En ole varmaan ikinä neulonut noin siistiä kantapäätä!


KyJyjen suhteen olen luovuttanut, sillä työt eivät millään valmistu ajoissa. Kahdestakymmenestä sain kuitenkin 17 valmiiksi. Niinpä päätin syksyn haasteesta viisastuneena lähteä mukaan JyJyyn. Lista muhii jo mielessä. ;)

torstai 10. joulukuuta 2015

Nuoren neidin kotitennarit

Siitä asti, kun tein ensimmäiset Reaverset  itselleni, on tyttö hinkunut itselleen samanlaisia. Kun pukinkonttiin oli joka tapauksessa tekeillä jo kahdet, päätin tehdä kaikki sarjatyönä. Ensin sukat, sitten nauhat ja viimeisenä pohjat. Nyt on ensimmäinen pari valmiina. Nämä eivät suunnitelmista huolimatta menneet joululahjaksi vaan heti käyttöön.

On tuo ohje vaan niin mainio ja jos multa kysytään, niin ihan ehdottomasti valitsen virkatun pohjan. Neulottua en ole edes kokeillut (vaikka siihenkin ohje löytyy), mutta voisin kuvitella, että virkatussa lopputulos on jämäkämpi ja valmistakin tulee varmaan hieman nopeammin. Hetken mietin, olisinko hankkinut valmiit nauhat, mutta jotenkin nuo neulotut nyörit ovat niin symppikset. Ja aika nopeasti nekin valmistuvat, ovat mukavan aivotonta neulottavaa.

Tytön jalka on n. kokoa 30, joten valitsin tennareihin ohuemman langan, jolle ohjeen silmukkamäärä sopi suoraan. Tytön lempiväri on keltainen ja tiesin Gjestalin Maijassa löytyvän oikein kauniin keltaisen sävyn, joten lankavalinta oli sillä selvä. Toki kävimme tytön kanssa yhdessä lankakaupassa ostoksilla. Onneksi ostin keltaista kaksi kerää, sillä yksi ei olisi aivan riittänyt. Tein tarkoituksella hieman reilun kokoiset, jotta käyttöikä olisi mahdollisimman pitkä. Kotioloissa ei haittaa, vaikka olisivat vielä vähän liian suuret.

Malli: Reaverse
Lanka: Gjestal Maija, 101 g
Puikot 3 mm (nauhoihin 2 mm), virkkuukoukku 2,5 mm
Pohjan virkkaaminenkin meni vain yhdellä purkamisella. Hieman jouduin ohjeen mukaisesta pienentämään (lähinnä lyhentämään). Muuten myös pohjaan pystyi käyttämään ohjetta suoraan. Pohjaan tein Sock-Stopilla jarrut, sillä meillä on järkyttävän liukkaat laminaattilattiat. Nimikointi tuli hoidettua samalla. Jälki ei välttämättä silmää hivele, mutta turvallisuus ja käytännöllisyys menevät tässä tapauksessa edelle.


Tyttö oli liikuttavan onnellinen uusista "vapaapäivän toffeleistaan". Illalla tennarit löysivät paikkansa sängyn vierestä, josta ne on heti herättyä helppo sujauttaa jalkaan. Omaa mieltä lämmittää, että neuleet tulevat käyttöön. Kukapa näitä kaapin täytteeksi viitsisi tehdäkään. :)

sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Tallulah's Heart

Nämä lapaset valmistuivat jo alkuviikosta, mutta koko viikko on ollut sellaista hässäkkää, etten ehtinyt näitä edes kuvata aikaisemmin. Lähestyvän joulun kyllä tuntee luissa ja ytimissä, vaikkei ulkona jouluiselta näytäkään. Lahjastressi painaa taas, vaikka joka vuosi päätän, että lahjon vain lapsen. Ikinä en siinä päätöksessä pysy. Lapsen lahjat ovat jo paketoituna jemmassa, mutta muita ideoita tupsahteleekin sitten mieleen tämän tästä.

Tallulah's Heart lapaset valikoituivat KyJy-listalle puhtaasti nimen perusteella. Näin ohjeen Jorid Linvikin mallien joukossa ja vannoutuneena Sonata Arctica -fanina en päässyt näiden ohi. Tallulahia hyräillen klikkailin ohjeen Ravelrysta. Sama ohje löytyy myös Jorid Linvikin kirjasta "Den store votteboka". Ostin kirjan itselleni joululahjaksi. Ohjeet ovat norjaksi, mutta selkeät kuvat auttavat, mikäli lapasen teko on muuten tuttua, mutta norjan kieli ei ota sujuakseen. :)

Malli: Tallulah's Heart
Lanka: Regia 4-säikeinen, 53 g
Puikot: 3 mm
Näemmä mulla on puna-musta kausi menossa. Tällä väriyhdistelmällä on valmistunut jo useampia töitä viime aikoinan. Ensimmäistä kertaa neuloin Regiasta muuta kuin sukkia ja oli kyllä kieltämättä oikein miellyttävä lanka lapasiin ja etenkin kirjoneuleeseen. Tuntui, että pinta on heti paljon siistimpää kuin aiemmin käyttämilläni langoilla. Toki höyrytyksen nämäkin vaativat, mutta eron kyllä huomaa lopputuloksessa.


Peukalon kanssa pääsi taas muutama ärräpää. Miten sen aloittaminen voikin olla aina yhtä hankalaa? Toki harjoitus tekee mestarin, mutta vielä on hakusessa se, miten aukkopeukalon saa kirjoneuleeseen siististi. Päänvaivaa tuottaa etenkin silmukoiden poimiminen peukaloaukon yläreunasta. Taas meinasi aivot nyrjähtää pähkäillessä. :D Onneksi mulla on nyt kirjan verran lapasohjeita, joten pääsen treenaamaan. Kirjan malleista on nyt tehtynä kaksi, näiden lisäksi Let's Rock -lapaset.

Puna-mustaa teemaa toteutin myös pikkujouluissa. Olikin mukava havahtua pari päivää ennen h-hetkeä siihen, ettei mulla taaskaan ole mitään vaatteita. Ompelin pikaisesti mustan perustunikan 3/4-hihoilla ja virkkasin Novitan Kotiväestä valopallon ohjeella helmaan pienen piristyksen. Aika kiva tuli ja lempivaatteeksi päätyi oitis. :)


keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Rokkisukat

Tammikuussa neuloin itselleni Let's Rock -lapaset ja päätin, että vielä sukatkin kaveriksi teen. Melkein vuosi mahtui väliin, mutta nyt on sukat valmiina. Pidän todella paljon näistä Jorid Linvikin malleista ja nämäkin olivat mukavat neuloa, vaikken alkuperäistä mallia täysin noudattanutkaan. Halusin sukista puna-mustat, joten jätin pianon koskettimet pois ja muokkasin kuviot uuteen järjestykseen.

Malli: Let's Rock
Lanka: Novita Nalle 106 g
Puikot: 3 mm pyöröt
Näille sukille oli selkeä tilaus, sillä itselläni ei ole ensimmäisiäkään kirjoneulesukkia (paitsi polvimittaiset Selbudeathit, joissa tulee niin kuuma, ettei niitä juuri tule käytettyä). Nyt haluiaisin jo toiset. Ja ehkä kolmannet. Parin viikon mittainen kirjoneuleblääh on ilmeisesti ohi. Tällä hetkellä puikoilla on lapaset - Jorid Linvikin mallilla tietenkin. Toivon suuresti, että häneltä ilmestyisi myös sukkakirja. Lapaskirjan olen ajatellut ostaa itselleni joululahjaksi. :) Tokihan ohjeita voi myös ostaa yksittäin, mutta kirja on aina kirja. Niissä on aina oma fiiliksensä.


Pitkästä aikaa voin merkitä KyJy-listalle yhden valmistuneen työn. Olin jo siinä uskossa, että näiden jälkeen puuttuisi enää kolme työtä, mutta kyllä niitä neljä on. Kaltoinhan tässä tulee käymään, mutta viimeiseen asti yritän. Listalla olisi nimittäin parit sukat, jotka voisi hyvin antaa joululahjaksi. Mutta toisaalta, onhan se joulu ensi vuonnakin. ;)

tiistai 17. marraskuuta 2015

Pitsipallon ohje

En saa valopalloista tarpeekseni. Ensimmäinen virkattu valopallo ei ollut aivan sitä, mitä halusin. Se oli kooltaan hieman liian suuri (ohuempi lanka olisi ollut parempi valinta) ja oli malliltaan ehkä vähän liian "pitsinen". Pitkän ja hartaan etsinnän jälkeen törmäsin palloon, joka oli juuri sellainen, mitä olin etsinyt. Edelleen Novitan Kotiväki oli ohuin lanka, mitä talosta löytyi, joten siitä on tämäkin tehty. Nyt olen kyllä käynyt lankakaupassa ja ohuempi virkkauslanka odottelee pääsyä koukulle. Tähän palloon olen täydellisen tyytyväinen. Se on ihana!

Lanka: Novita Kotiväki 23 g
Virkkuukoukku: 1,75 mm
 Mallin palloon löysin täältä. Kotvasen pyörittelin ohjetta, virkkasin, purin, virkkasin uudelleen ja pähkäilin. Kaavioiden tulkinta ei ole mulle tuttua puuhaa, sillä virkkaaminen on aina ollut vähän siinä sivussa. Kouluaikoina olen virkannut jopa pitsiliinoja, mutten kyllä enää muista pätkääkään. Sanalliset ohjeet on enemmän mun juttu. Siksi päätinkin kirjoittaa ylös sanallisen ohjeen linkin takaa löytyvän kaaviokuvan tueksi. Jospa seuraava pallo syntyisi vähemmällä purkamisella. :) Tein myös pienen muutoksen 7. kerroksen kohdalle, joten aivan yhteen tämä ei kaavion kanssa mene.

1. krs: Tee 8 kjs ja yhdistä piilosilmukalla renkaaksi
2. krs: *2 p samaan silmukkaan, 5 kjs*, toista kerroksen loppuun
3. krs: Siirry piilosilmukoilla ketjusilmukkakaaren keskelle. *7 kjs, 1 ks kjs-kaareen*, toista kerroksen loppuun.
4. krs: Kjs-kaareen *1 ks, 2 puolip, 3 p, 3 kjs, 3 p, 2 puolip, 1 ks*, toista jokaiseen kjs-kaareen
5. krs: Siirry piilosilmukoilla ketjusilmukkakaaren keskelle. *11 kjs, 1 ks kjs-kaareen*, toista kerroksen loppuun.
6. krs: 3 kjs + 14 p ensimmäiseen kjs-kaareen, 15 p seuraaviin kjs-kaariin.
7. krs: *3 kjs, 11 p alkaen pylväsryhmän 3. silmukasta, 3 kjs, ks pylväsryhmien väliin*, toista kerroksen loppuun.
8. krs: Ps kjs-kaareen. *3 kjs, 7 p alkaen pylväsryhmän 3. silmukasta, 3 kjs, ks kjs-kaareen, 3 kjs, ks kjs-kaareen*, toista kerroksen loppuun.
9. krs: Ps kjs-kaareen. *3 kjs, 3 p alkaen pylväsryhmän 3. silmukasta, 3 kjs, ks kjs-kaareen, 3 kjs, ks kjs-kaareen, 3 kjs, ks kjs-kaareen*, toista kerroksen loppuun.
10. krs: Ps kjs-kaareen. 3 kjs, ks jokaiseen kjs-kaareen ja pylväsryhmän keskimmäiseen silmukkaan koko kerroksen ajan.


Tällaisia kappaleita virkataan kaksi kappaletta. Kappaleet voi joko ommella yhteen tai yhdistää toisen kappaleen viimeisen kerroksen jälkeen virkkaamalla. Kuvan pallo on yhdistetty ommellen. Hyvän lopputuloksen saa myös niin, että kappaleet asetetaan nurjat puolet vastakkain niin, että kuviot ovat kohdallaan. Kappaleiden väliin tehdään siksak-kuvio virkkaamalla 3 kjs kappaleiden väliin ja yhdistämällä piilosilmukoin viimeisen kerroksen kiinteisiin silmukoihin vuorotellen kumpaankin kappaleeseen.

Sekoitin pakastepussissa vesi-liimaseoksen, johon laitoin arviolta saman verran Erikeeperiä ja vettä. Virkattua palloa pyörittelin pussissa niin kauan, että se oli varmasti kauttaaltaan imenyt liimaseosta ja sen jälkeen puhalsin (tai pikemminkin pumppasin) ilmapallon virkatun pallon sisään.


Tässä kohtaa lienee varoituksen sana paikallaan. Ei varmaankaan kannata laittaa kirkkaanpunaista palloa valkoisen langan kaveriksi, kuten itse tein. Pallo nimittäin päästi väriä ja lopputuloksena oli ei-toivottu punainen läntti. Mutta eiköhän tuon saa jollain peitettyä ja siistittyä. Jatkossa käytän valkoisen langan kanssa vain vaaleita ilmapalloja. 

Annoin pallon kuivua muovin päässä sen verran, ettei siitä enää valunut vettä ja siirsin sitten roikkumaan kylppäriin. Kuivumiseen meni n. 10 tuntia, mutta kuivumisaika riippuu varmasti olosuhteista. Kun liima on täysin kuivunut ja pallo on kovettunut, voi ilmapallon puhkaista ja poistaa. 

Valmiin pallon halkaisijaksi tuli n. 12 cm. Laitoin palloon 15 ledin sarjan, mutta oikein kivalta pallo näyttää myös näin nauhaan ripustettuna.


Meillä on jo neliöt tulleet täyteen näiden virkattujen koristeiden kanssa, mutta näitä on kiva antaa lahjaksi. Kerrankin voin yllättää ihmiset antamalla jotain muuta kuin villasukkia. ;)

sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Virkattu valopallo

Taas kävi niin kuin usein käy. Törmäsin Facebookissa aivan ihanaan ideaan ja muut työt saivat jäädä, että pääsin sitä kokeilemaan. Uhmasin jopa joulun valtaamaa Prismaa (virhe!), jotta sain liimaa, led-valoja ja ilmapalloja. Tulipa myös sillä reissulla selväksi, mitä neiti haluaa joululahjaksi...

Yhtenä kappaleena selvittiin ja valmistakin tuli. Olin tekovaiheessa niin innoissani, että unohdin ottaa kuvia. :D Myöskään malliin ei ole laittaa linkkiä, sillä en tiedä, mistä alkuperäinen ohje on peräisin. Facebookin Vilkasta virkkausta -ryhmässä on kuitenkin kaavio jaettu, joten sieltä sen varmasti halutessaan saa. ;)


Jos joku sattuu tietämään, mistä saisi pyöreämpiä ilmapalloja, olisin todella kiitollinen. Virkatun pallon halkaisijaksi tuli n. 15 cm ja ilmapallon muodosta johtuen se ei ole aivan pyöreä. Itseäni tämä häiritsee himpun verran.

Lanka: Novita Kotiväki, 29 g
Virkkuukoukku: 1,75 mm
En ole kovin intohimoinen virkkaaja ja Novitan Kotiväki oli ohuin lanka, jota kotoa löytyi. Pallo on siksi melko kookas. Ohuemmasta langasta varmaan saisi pienempiä palloja, joista voisi tehdä esimerkiksi valosarjan. Pallo on virkattu kahdesta puolikkaasta, jotka on viimeisellä kerroksella yhdistetty. Sen jälkeen pallo on uitettu vesi-liimaseoksessa (puolet Erikeeperiä ja puolet vettä) ja sisälle on puhallettu ilmapallo. Illalla tein ja aamulla oli jo kuiva. Silti mulla meinasi loppua kärsivällisyys ja olin varma, ettei pallo kovetu koskaan. Pallon sisällä on 20 ledin valosarja.


Meillä alkaa nyt näitä valonlähteitä olla ihan kiitettävästi. Alkaa loppua lipaston päältä tila kesken.

maanantai 9. marraskuuta 2015

Himmelöintiä

Näin jossain (en muista missä) kuvan mustasta pillihimmelistä, jossa oli mukana pientä kimallusta. Jostain syystä se iski lujaa ja sellaisen halusin itsellenikin. En ole pätkääkään jouluihminen. Kauppoihin ilmestyneet jouluhärpäkkeet lähinnä ahdistavat ja tekisi mieli olla viettämättä joulua kokonaan. Monena vuonna olen niin tehnytkin, mutta lapsen myötä se ei ole enää ollut mahdollista. Himmeleistä olen kuitenkin tykännyt aina. Olkihimmeli on mielestäni selkeästi joulukoriste, mutta pillihimmeli etenkään mustana ei näytä niin pahasti jouluiselta. Oljesta yritin joskun himmeliä tehdäkin, mutta hermohan siinä meni ja yritykseksi jäi.


Mustia pillejä metsästin läpi kaupungin. Ensin löysin pillejä, jotka olivat aivan liian paksuja tähän tarkoitukseen. Sitten pillejä, joissa oli haitari. Viimein löysin tarkoitukseen sopivia ja hädissäni ostin molemmat jäljellä olleet paketit. Nythän näitä voi sitten tehdä usemman, sillä materiaalia on jäljellä vielä ainakin kahteen himmeliin. Selkeän kuvallisen ohjeen löysin Magdan kotona -blogista. Kokeilin ensin toisella ohjeella, mutta siinä oli oiottu pari mutkaa ja pyörittelin pillinpätkiä pitkin pöytää tajuamatta, mitä niille piti tehdä. Tuolla ohjeella homma alkoi luistaa ihan eri tavalla.


Himmeli on koottu mustalla ompelulangalla ja akryylihelmet tuovat mukavasti ilmettä. Olohuoneen ikkunassa oli aiemmin paperinarusta neulottu valokranssi, joka sai himmelin myötä muuttaa keittiöön. Sinne se sopiikin paljon paremmin, sillä pienehkö kranssi näytti hieman hassulta olohuoneen suuressa ikkunassa. Huom! Tämäkään ei ole joulukoriste. ;)


perjantai 6. marraskuuta 2015

Harmaan sävyjä

Facebookin neulontaryhmät ovat syksyn mittaan täyttyneet Anelmaisten kuvista. Minun ei ollut tarkoitus lähteä villitykseen mukaan, sillä en osaa polvisukkia käyttää ja malli olisi vaatinut aika paljon muokkausta, että siitä olisi mulle sopivat saanutkaan. Sukkien maine on kuitenkin kiirinyt Suomen rajojen ulkopuolelle ja Norjassa asuva ystäväni laittoi mulle linkin ja vienon toiveen, josko osaisin tehdä hänelle sukat edes sinne päin. Mutta koska ohje oli näppärästi saatavilla, lupasin neuloa hänelle tismalleen samanlaiset sukan hänen toivomissaan väreissä.


Ohje: Anelmaiset (ohje myös Novita Sukkalehdessä 2015)
Lanka: Novita 7 veljestä, 253 g
Puikot: 3,5 mm
Sukkiin on käytetty kolmea eri harmaan sävyä, mustaa ja luonnonvalkoista. Ystäväni toiveena oli, että harmaata käytettäisiin mahdollisimman paljon ja valkoista ja mustaa vain tehosteena siellä täällä. Sukat odottavat nyt postitusta, joten edelleen ollaan jännän äärellä, onko koko saajalle sopiva (pitäisi kyllä olla). Kuvan perusteella sukat kuitenkin saivat hyväksynnän.


Sukat valmistuivat todella nopeasti. Suurin työ olikin lankojen päättelyssä. Pitäisi opetella joku näppärä tapa päätellä langat neuloessa. Oli nimittäin hurja työmaa! Kukkien virkkaaminen puolestaan kävi tuossa tuokiossa. Olikin kiva kukan malli. Tyttö tilasi jo muutamat kukkaset koristamaan pipoa.




torstai 5. marraskuuta 2015

Lankalaihis 10/2015

Joka kuukauden vaihteessa päätän, etten osta lankaa. Ja joka kerta epäonnistun surkeasti. Ja niin kävi tälläkin kertaa. Vaikka kaikki langat on ostettu tiettyyn tarkoitukseen, eikä mitenkään summamutikassa, niin kyllähän niitä taas kertyi, kun tarvitsin useampaa väriä. Mä olen nyt jo valmis heittämään kirveen kaivoon tän kanssa. :D Mutta katsotaan nyt kuitenkin surkeat lukemat.

Syyskuun tilanne: 11,463 kg
Lokakuussa ostettu: 900 g
Lokakuussa käytetty: -796 g
Tilanne lokakuun lopussa: 11,567 kg

Ilmeisesti tässä taloudessa langan määrä on vakio. Ei tää määrä tästä vähene, vaikka kuinka neuloisi. :D Onneksi langan ostamista hillitsee nyt äärettömän huono rahatilanne ja joulukin tulee. Mutta kyllä multa taas on valkoinen lanka loppumassa, joten lankahyllylle tieni vie...

Lokakuun loppukiri

Nyt ollaan jo pitkällä marraskuussa, mutta en vain ole saanut aikaiseksi istahtaa koneelle sen vertaa, että saisin lokakuun pakettiin. Kuun viimeisellä viikolla valmistuikin useampia keskeneräisiä töitä. Parhaimmillaan taisi valmistua saman päivän aikana kaksi keskeneräistä. Harmi, että vain osa näistä oli KyJy-listalla, jonka kohtalo alkaa hiljalleen epäilyttää. Vielä olisi viisi työtä kesken, joista neljä on kirjoneuletta, eikä niiden tekeminen nappaa nyt yhtään.

Mutta nyt lokakuun viimeisiin valmistuneisiin.

Malli: Moonikat
Lanka: Novita 7 veljestä, 104 g
Puikot: 3,5 mm
Moonikat olivat mukavat neuloa, kuten Niina Laitisen mallit yleensäkin. Lopputulos on aina kaunis. Värivalinta meni kyllä tällä kertaa hieman metsään, mutta tulipa tuokin lanka käytettyä. Se ei ole koskaan omaa silmää miellyttänyt.


Nämä sukat meinasivat jäädä valmistumatta kokonaan. Huomasin ensimmäisen sukan kärkikavennusta aloittaessani, että kappas vaan, olenkin lukenut alusta asti ohjetta väärin ja koko homma alkoi tökkiä pahemman kerran. En enää siinä vaiheessa viitsinyt purkaa, joten annoin mennä toisen sukan samalla tavalla. Piti tulla Rim Socksit, mutta tulikin ihan vaan raitasukat, joissa on pikkusen (liian lörppää) nurjaa seassa. :D Olkoot. Kai näillekin käyttäjä ajastaan löytyy.

Lanka: Novita 7 veljestä, 116 g
Puikot: 3,5 mm
Yhdet pöllölapasetkin valmistuivat. Värit ovat samat musta ja pinkki kuin edellisissäkin, mutta varresta tein pidemmän. Ensimmäiset tein orjallisesti ohjeen mukaan ja niissä on todella lyhyt varsi. Nyt ei ainakaan ranteet palele.

Malli: Horatio and Oren
Lanka: Novita Nalle, 53 g
Puikot: 3 mm
Ja vielä viimeisenä Flaming Socks -ohjeen mukaan tehdyt säärystimet. Entinen työkaveri pyysi jo aikaa sitten neulomaan mustat säärystimet ja asia jotenkin jäi. Sukkia neuloessa kuitenkin sain idean kokeilla varren mallia säärystimiin. Yleensä mustalla langalla neulominen tökkii, mutta tällä kertaa oli jopa mukavaa. Malli vei jälleen mennessään.

Lanka: Novita 7 veljestä, 113 g
Puikot: 3,5 mm


tiistai 20. lokakuuta 2015

Sukkarakkautta

Enpä olisi arvannut, että rakastun näihin sukkiin korviani myöten. Tämä oli yksi viimeisistä KyJy-listalle valikoituneista malleista ja siinä vaiheessa, kun tajusin kyseessä olevan melko pitkävartisen mallin, olin melko varma, etteivät nämä koskaan edes valmistu. Tiesin, että omaan käyttöön sukat eivät tule, koska ovat mulle taatusti liian kuumat. Siksi valitsin väriksi neutraalin luonnonvalkoisen. Toki tämän värin valitsin myös siitä syystä, että se oli ainoa väri seiskaveikasta, jota mulla oli varastossa yli kerän verran. Sukista tuli aivan ihanat! Harkitsin jopa niiden pitämistä itselläni, mutta taidan kuitenkin antaa nämä jollekin lahjaksi.

Malli: Flaming Socks
Lanka: Novita 7 veljestä 189 g
Puikot: 3,5 mm
Olen vieläkin aivan ymmälläni, miten joutuisa malli tämä oli neuloa. Montaa päivää ei tekemiseen mennyt, kun pääsi vauhtiin. Seuraavaksi aionkin kokeilla tätä samaa mallia säärystimiin. Varmasti toimii oikein hienosti.


Jälleen voin ruksia yhden työn tekemättömien listalta. Vielä olisi seitsemän jäljellä. Mun tekisi vaan mieli tehdä toiset tällaiset. Kyllä näissä vaan silmä lepää. Ja jalatkin. En vaan uskaltanut näitä pitää jalassa kuin ne välttämättömät minuutit. En viitsi venyttää sukkia, sillä saajalla tuskin on yhtä isot kintut kuin mulla. ;)


Nyt aion istahtaa jonkun mahdollisimman vähän ajatustyötä vaativan neuleen kanssa sohvalle ja unohtaa hetkeksi, että mulla on huomenna työhaastattelu (kääk!), enkä tiedä yhtään, mitä mä laittaisin päälle (tupla-kääk!). Ehkä jatkan niitä sukkia, jotka olen jo alkumetreiltä ajatuskatkoksissani tehnyt väärin. Ne, joiden neulominen on ollut pakkopullaa siitä asti, kun virheen tajusin, mutten viitsinyt enää purkaa, kun ensimmäinen sukka oli kärkikavennuksia vaille valmis.


perjantai 16. lokakuuta 2015

Ekat

Syksyn teemana tuntuu olevan pitkäaikaisten haaveiden toteuttaminen. Jälleen kerran KyJyt saivat jäädä sivuun, kun päätin viimein tarttua lipaston päällä jo tovin keikkuneeseen Reaverse-ohjeeseen. Ajattelin, että kai niitä nyt yhden parin tekee vaikka hammasta purren. Tiesin jo valmiiksi, että näpertelyä on luvassa ja sen kanssa mulla tuppaa menemään hermo. Mutta valmista tuli!

Malli: Reaverset
Lanka: Novita 7 veljestä, 178 g
Puikot: 3,5 mm
Virkkuukoukku: 3,5 mm
Ohje oli selkeä, joten tennareita oli helppo tehdä. Arvoin hieman naisten ja miesten koon välillä, sillä oma jalkani on siro 42-43 eli juuri ohjeen kokojen välistä. Päädyin kuitenkin neulomaan sukat pienemmällä silmukkamäärällä ja pohjastakin tuli kerralla sopiva. Pohjan virkkasin 3,5 mm koukulla, sillä ajattelin siitä tulevan liian pienen, jos koukku olisi yhtään pienempi. Ja niin olisi varmasti käynytkin. Homma sujui kuin tanssi!


Meillä on laminaattilattia ja tennarit ovat kyllä kuin luistimet. Varmaan täytyy kaivaa kaapin perukoilta jarrumaalipurnukka ja laittaa muutama pisara pohjiin, ettei käy hullusti. Jotenkin tuntuu, että virkattu pohja on paljon liukkaampi kuin ihan tavallinen villasukka. Vai mahtaako johtua pohjan paksuudesta? Oli miten oli, niin jo pelkästään sovituskuvaa ottaessa meinasin liukastua, vaikka istuin sohvalla. :D


Pohjien kiinnittäminen tuntui alkuun todella työläältä, mutta kun alkuun oli päässyt, sujui loppu helpommin. Toki parannettavaa jäi seuraavaan pariin. Takaosa ei ihan täysin miellytä työn jäljen osalta, mutta varmasti seuraavalla kerralla sujuu jo mallikkaammin. Ei nimittäin ole epäilystäkään, etteikö näitä tulisi tehtyä lisää. Nyt ymmärrän, miksi niin moni on jäänyt näiden tekemiseen koukkuun. Nauhat teen varmasti seuraavalla kerralla joko pienemmillä puikoilla tai ohuemmasta langasta. Ne ovat melko massiiviset.