Joulukiirettä

Niin se iski tänäkin vuonna: armoton joulukiire. Yllätyn tästä joka vuosi, sillä en ole koskaan ollut jouluihminen. Odotan joululta eniten syömistä ja sitä, että saa luvan kanssa löhniä koko päivän sohvalla (ruokataukoja lukuunottamatta). Toki lapsen riemu ja jännitys tuo oman mausteensa tähänkin ja siksipä meillä on ollut joulukuusi olohuoneessa jo hyvän aikaa. Allergian vuoksi meille ei voi aitoa kuusta hankkia, joten tuo muovinen palvelee nyt toista joulua.

Joka vuosi päätän myös, etten anna lahjoja. Ja sitten keksin jotain, mitä haluan tehdä itse mahdollisimman monelle. Kiirehän niiden kanssa tulee joka vuosi. Ei liene kenellekään yllätys, että tänä vuonna olen virkannut pitsipalloja. Lähes kaikki ovat olleet valkoisia, mutta punaisesta Kotiväestä tuli oikein kauniita, kun väri vielä hieman tummui tärkkäyksen jälkeen.

Onneksi pallot ovat nopeita virkata. Hieman pienempiä olen virkannut kalalangasta. Kotiväellä virkatuista olen jättänyt yhden sakaran pois, jotta halkaisija pysyy hieman maltillisempana.

Lähdin myös mukaan Niina Laitisen Joulusukkakalenteriin. Olisi mulla tekemistä muutenkin riittänyt, mutta toisaalta sukkaa tehdään sen verran pienissä pätkissä, että ne ehtii tehdä aamupiirrettyjen aikana. Valitsin väreiksi tummanruskean ja luonnonvalkoisen. Nämäkin varmasti päätyvät lahjapakettiin, sillä mun jalkaan varsi on liian kapea ja muutenkin seiskaveikasta neulottu kirjoneulesukka on omaan makuun vähän turhan lämmin. Malli on kuitenkin niin kaunis, etten voinut olla tekemättä. Ja mukaan ehtii vieläkin. Tämän päivän luukusta paljastui ohje kantapäähän. Tapa oli mulle uusi, mutta aion ottaa sen käyttöön. En ole varmaan ikinä neulonut noin siistiä kantapäätä!

KyJyjen suhteen olen luovuttanut, sillä työt eivät millään valmistu ajoissa. Kahdestakymmenestä sain kuitenkin 17 valmiiksi. Niinpä päätin syksyn haasteesta viisastuneena lähteä mukaan JyJyyn. Lista muhii jo mielessä. ;)