Sukkarakkautta

Enpä olisi arvannut, että rakastun näihin sukkiin korviani myöten. Tämä oli yksi viimeisistä KyJy-listalle valikoituneista malleista ja siinä vaiheessa, kun tajusin kyseessä olevan melko pitkävartisen mallin, olin melko varma, etteivät nämä koskaan edes valmistu. Tiesin, että omaan käyttöön sukat eivät tule, koska ovat mulle taatusti liian kuumat. Siksi valitsin väriksi neutraalin luonnonvalkoisen. Toki tämän värin valitsin myös siitä syystä, että se oli ainoa väri seiskaveikasta, jota mulla oli varastossa yli kerän verran. Sukista tuli aivan ihanat! Harkitsin jopa niiden pitämistä itselläni, mutta taidan kuitenkin antaa nämä jollekin lahjaksi.

Malli: Flaming Socks
Lanka: Novita 7 veljestä 189 g
Puikot: 3,5 mm

Olen vieläkin aivan ymmälläni, miten joutuisa malli tämä oli neuloa. Montaa päivää ei tekemiseen mennyt, kun pääsi vauhtiin. Seuraavaksi aionkin kokeilla tätä samaa mallia säärystimiin. Varmasti toimii oikein hienosti.

Jälleen voin ruksia yhden työn tekemättömien listalta. Vielä olisi seitsemän jäljellä. Mun tekisi vaan mieli tehdä toiset tällaiset. Kyllä näissä vaan silmä lepää. Ja jalatkin. En vaan uskaltanut näitä pitää jalassa kuin ne välttämättömät minuutit. En viitsi venyttää sukkia, sillä saajalla tuskin on yhtä isot kintut kuin mulla. ;)

Nyt aion istahtaa jonkun mahdollisimman vähän ajatustyötä vaativan neuleen kanssa sohvalle ja unohtaa hetkeksi, että mulla on huomenna työhaastattelu (kääk!), enkä tiedä yhtään, mitä mä laittaisin päälle (tupla-kääk!). Ehkä jatkan niitä sukkia, jotka olen jo alkumetreiltä ajatuskatkoksissani tehnyt väärin. Ne, joiden neulominen on ollut pakkopullaa siitä asti, kun virheen tajusin, mutten viitsinyt enää purkaa, kun ensimmäinen sukka oli kärkikavennuksia vaille valmis.

Ekat

Syksyn teemana tuntuu olevan pitkäaikaisten haaveiden toteuttaminen. Jälleen kerran KyJyt saivat jäädä sivuun, kun päätin viimein tarttua lipaston päällä jo tovin keikkuneeseen Reaverse-ohjeeseen. Ajattelin, että kai niitä nyt yhden parin tekee vaikka hammasta purren. Tiesin jo valmiiksi, että näpertelyä on luvassa ja sen kanssa mulla tuppaa menemään hermo. Mutta valmista tuli!

Malli: Reaverset
Lanka: Novita 7 veljestä, 178 g
Puikot: 3,5 mm
Virkkuukoukku: 3,5 mm

Ohje oli selkeä, joten tennareita oli helppo tehdä. Arvoin hieman naisten ja miesten koon välillä, sillä oma jalkani on siro 42-43 eli juuri ohjeen kokojen välistä. Päädyin kuitenkin neulomaan sukat pienemmällä silmukkamäärällä ja pohjastakin tuli kerralla sopiva. Pohjan virkkasin 3,5 mm koukulla, sillä ajattelin siitä tulevan liian pienen, jos koukku olisi yhtään pienempi. Ja niin olisi varmasti käynytkin. Homma sujui kuin tanssi!

Meillä on laminaattilattia ja tennarit ovat kyllä kuin luistimet. Varmaan täytyy kaivaa kaapin perukoilta jarrumaalipurnukka ja laittaa muutama pisara pohjiin, ettei käy hullusti. Jotenkin tuntuu, että virkattu pohja on paljon liukkaampi kuin ihan tavallinen villasukka. Vai mahtaako johtua pohjan paksuudesta? Oli miten oli, niin jo pelkästään sovituskuvaa ottaessa meinasin liukastua, vaikka istuin sohvalla. :D

Pohjien kiinnittäminen tuntui alkuun todella työläältä, mutta kun alkuun oli päässyt, sujui loppu helpommin. Toki parannettavaa jäi seuraavaan pariin. Takaosa ei ihan täysin miellytä työn jäljen osalta, mutta varmasti seuraavalla kerralla sujuu jo mallikkaammin. Ei nimittäin ole epäilystäkään, etteikö näitä tulisi tehtyä lisää. Nyt ymmärrän, miksi niin moni on jäänyt näiden tekemiseen koukkuun. Nauhat teen varmasti seuraavalla kerralla joko pienemmillä puikoilla tai ohuemmasta langasta. Ne ovat melko massiiviset.

Ihan jäässä

Vaikka voisi kuvitella, otsikko ei liity millään tavalla siihen, että tänään oli ensimmäinen kunnon pakkasaamu. Olisin toki voinut kirjoittaa siitäkin, sillä viimein alkaa olla ulkoilukelit kohdallaan. Ihanan kirpeä syysilma ja lähestyvä talvi on pakottanut tekemään asusteita tarpeeseen. Tarpeesta ja yhdestä synttärilahjakatastrofista saivat alkunsa nämäkin lapaset.

Tyttö täyttää tulevana viikonloppuna 4 vuotta. Olin suunnitellut virkkaavani ontelokuteesta nallen, joka lehden ohjeessa näytti valtavan suurelta ja muhkealta kaverilta. Tiedä sitten, onko mun käsiala jotenkin erityisen tiukkaa, mutta ohjeen mukaisella kuteella ja numeroa suuremmalla koukulla sain aikaan säälittävän pienen pään. Ja niin multa meni fiilis koko nalleen. Piti keksiä jotain muuta.

Meille on rantautunut päiväkodista hillitön Frozen -villitys. Kaikki on nyt pelkkää Annaa ja Elsaa, eikä teemalta voi välttyä enää edes kaupassa, kun joka hylly vilisee Frozen -sälää. Facebookissa näin muutaman kuvan teemaan sopivista lapasista ja niistä tuli synttäripaketin ensimmäinen osa.

Malli: peruslapaset
Lanka: Novita 7 veljestä 38 g, Novita Kotiväki 5 g
Puikot 3,5 mm, virkkuukoukku 2,5 mm

Virkattuun lumihiutaleeseen löytyi malleja vaikka millä mitalla. Päädyin sopivan simppeliin malliin, joka löytyy täältä. Ensimmäisen hiutaleen virkkasin hieman paksummasta langasta, mutta eipä se mahtunut pieniin lapasiin. Novitan Kotiväestä virkatut hiutaleet mahtuvat juuri sopivasti.

Vielä pitäisi pakettiin ommella Frozen -trikoosta tuubihuivi ja ehkäpä jotain muutakin vielä keksin. Toivottavasti villitys kestää nyt talven yli, jotta lapasille tulee käyttöä.

Lankalaihis 9/2015

No mutta! Tulihan sekin kuukausi viimein, kun en ostanut yhtään lisää lankaa ja ihan oikeasti sain jotain valmiiksikin. Mihinkään hillittömiin lukeemiin ei kahdella parilla sukkia ja toisella mokomalla lapasia vielä päästä, mutta 298 g vähennystä kuitenkin, eikä yhtään plussaa. Hurraa!

Tänään kyllä kävi jo mielessä, että samalla kun hoidan ruokaostokset, ostan pari kerää seiskaveikkaa. Ei muuten, mutta haluan neuloa Reaverset ja olen innoissani värjännyt kaikki valkoiset langat lankavarastosta. Joten nämä tulevat tarpeeseen. ;)

Lankalaihistilanne näyttää nyt seuraavalta:

Elokuun tilanne: 11,761 kg

Syyskuussa ostettu: 0 g (!!!)

Syyskuussa käytetty: -298 g

Tilanne syyskuun lopussa: 11,463 kg

Eipä tämä tilanne kyllä tavoitteen kannalta hyvältä näytä. Keskeneräisillä sukilla en pääse millään tavoitteeseen vuoden loppuun mennessä. Mutta jospa uusi tavoite olisikin, ettei lankavarasto ainakaan kasva tammikuisesta. Jokainen käytetty nöttönen on pieni voitto. :)