Kahvia, kahvia

Tänään on taas marttailtu pitkästä aikaa. Ulkona satoi vettä kaatamalla, joten mikäpä oli askarrellessa mukavassa ja ennen kaikkea samanhenkisessä porukassa. Marttakulmassa oli kuivaa ja lämmintä ja kahviakin sai. :) Tällä kertaa askartelimme kahvipusseista. Luulin keränneeni kunnon läjän pusseja ja kaveri toi mulle niitä töistä, mutta yllätyin, kuinka paljon niitä lopulta tarvitaan. Onneksi sain vielä säkillisen pusseja kotiin, ettei homma tyssää alkuunsa. Nyt sitten kaikki tutut ja kylänmiehet jemmaamaan mulle pusseja, että pääsen harrastamaan.

Pari vuotta sitten olen jossain kerhossa tehnyt kahvipusseista pannunalusen vahtien samalla toisella silmällä, ettei tuolloin alle 2-vuotias ipana tuhraa kaikkea ympärillä olevaa sormivärillä. Sen jälkeen en ole kahvipusseihin koskenut askartelumielessä. Lähtötaso oli siis lähes nollassa. Kahdessa ja puolessa tunnissa sain punottua kolme ruutua.

Sukkapuikot olivat hyvä apu punomiseen, mutta valmiit ruudut aion siirtää puisille varrastikuille odottamaan yhdistämistä. Tehdessä tulee käytettyä sen verran voimaa noiden suikaleiden kiskomiseen, että puiset tikut saattaisivat napsahdella poikki.

Ensimmäisenä tavoitteena on tehdä säilytyskori/kassi kaiken maailman mainoksille ja keräyspaperille, jota postiluukusta puskee solkenaan. Toki oveen voisi viimein laittaa myös sen "ei mainoksia" -tarran. Varmasti silti korille olisi käyttöä. Tahtoisin myös oppia kohdistamaan kuvioita jotenkin järkevästi. Nythän nuo ruudut näyttävät melkoiselta sillisalaatilta. Mutta kaikki aikanaan. Jospa ensin ottaisi tekniikan haltuun.

Ompelukonetta en uskalla näihin kahvipussitöihin käyttää, sillä pelkään sen hajoavan. Onneksi on muitakin tapoja yhdistää pussit. Pakko myöntää, etten ehkä ihan heti olisi uskonut innostuvani moisesta puuhasta, mutta näköjään näpertelijä on aina näpertelijä, oli materiaalina mikä tahansa. Uuden oppiminen on mahtavaa!