Muutto on ihmisen parasta aikaa

... tai sitten ei. Viimeiset pari viikkoa olen pähkäillyt muuttoon liittyviä asioita. Siivoilin uutta asuntoa innoissani ja mietin siinä samalla, millaiset verhot ja matot sinne laittaisin. Sitten omasta makuuhuoneestani paljastuikin sen verran ikävä yllätys, että moppi jäi siihen paikkaan ja marssin kämpästä ulos inhotuksen ja raivon vallassa. Edellisellä asukkaalla oli kuin olikin ollut koira, eikä edes ihan sisäsiisti sellainen. Makuuhuoneen seinät, ovet ja karmit oli ruikittu todella huolella. Jopa pistorasia oli kauttaaltaan keltainen. Yök! Eniten mua taisi harmittaa se, että makuuhuoneessa oli tosi kaunis tapetti, jonka mukaan olin jo ehtinyt hankkia päiväpeiton. Mutta koska tyttö on allerginen eläimille, ajatus siitä, että kämpässä on oleskellut ruikkiva koira, oli todella vastenmielinen. Näin jo sieluni silmin, millainen sairastelukierre muutosta taas alkaa.

Onneksi vuokranantaja otti heti asiakseen hoitaa asian kuntoon. Nyt tapetit on vaihdettu puhtaisiin (eikä tapetin värikään vaihtunut, jee!) sekä listat, seinät ja koiran järsimät karmit on siistitty. Voin taas hyvillä mielin alkaa keskittyä muuton järjestelyyn. Vähän vielä ällöttää, mutta ehkä se helpottaa, kun on vielä kertaalleen pessyt lattiat ja pyyhkinyt ovet jolla todella ärtsyllä pesuaineella. ;)

Kiireistä huolimatta olen saanut jotain käsitöitäkin tehtyä. Olen haaveillut ET-kesäkassista jo tovin. Tuntui vain, ettei koskaan ole aikaa aloittaa. Mutta KyJyn myötä olen saanut aloitettua jo monta sellaista projektia, jotka olen mielessäni siirtänyt hamaan tulevaisuuteen. Niinpä tämäkin kassi valmistui. Väri yllätti itsenikin. En ole koskaan tykännyt vihreästä ja niin vain nuo vihreät Kotiväki-kerät hyppäsivät ostoskärryyn.

Malli: ET-kesäkassi
Lanka: Novita Kotiväki, 135 g
Virkkuukoukku: 2 mm

Kassista tuli viides valmistunut KyJy-työ.

Seuraavat työ onkin jo hyvässä vauhdissa. Tytön Horatio and Oren -lapaset ovat toista peukaloa vaille valmiit ja itselle pitäisi neuloa samanlaiset kaveriksi. Tytön lapasiin ei kulunut lankaa ihan vaadittavaa määrää, joten päätin tehdä pöllösetin molemmille.

Huomenna on viimein ne kauan odotetut kummipojan rippijuhlat. Mekko onnistui (onneksi) mielestäni hyvin ja se näyttää päällä oikein kivalta. Henkarissa tuo nyt ei kovin kummoiselta näytäkään. :D Mutta kangas on ihana ja helma mukavan heiluvainen.

Mekko on melkoinen kaavojen yhdistelyn sekamelska, mutta lopputulos yllätti positiivisesti.