Palmikkopipoja

Kaunis malli, ihanan pehmeä lanka ja kirpsakka pakkaspäivä innoittivat neulomaan pari uutta pipoa. Onnelin ja Annelin talvi -elokuvassa nähdyt palmikkopipot ovat olleet työlistalla aina viime talvesta asti ja nyt oli viimein aika ja inspiraatio kohdallaan.

Malli: Onnelin ja Annelin pipo (Suuri käsityö 1/2016)
Lanka: Gjestal SW Merinoull
Puikot: 3 mm ja 4 mm

Ohjeen pipo oli neulottu Novitan Isoveljestä, mutta kyseinen lanka on mielestäni turhan karhea pipoon. Lankamaailman valikoimista löytyi Gjestalin merinovilla, joka on ihanan lämmintä ja pehmeää. Värejäkin löytyi oikein mukavasti. Silmukkamäärän muokkaaminen hieman ohuemmalle langalle onnistui helposti ja onnistuin kerrankin ensimmäisellä yrittämällä neulomaan riittävästi myös korkeutta. (Ohje oli koululaisen pipoon.) Tekoturkistupsuja tilasin Paapolta.

Lanka oli mustaa lukuunottamatta miellyttävää neulottavaa. Tosin lähes joka kerässä on tullut vastaan solmu ja kun aikuisen pipoon lankaa kului n. 2,5 kerää, tuli pääteltävää ihan riittävästi. Lapsen pipoon riitti juuri ja juuri 2 kerää. Musta lanka oli hieman jäykemmän ja karheamman tuntuista ja se kuivatti käsiä todella paljon. Pipot on neulottu KnitPron 50 cm pyöröpuikoilla. Sukkapuikkojen kanssa tahtoo palaa hihat näillä silmukkamäärillä.

Kiitos tuttavapiirin palelevien päiden näitä pipoja on nyt neulottu kerää koko sarja -tyyppisesti. Ja mikäpä näitä on neuloessa. Valmista tulee nopeasti ja värit ovat niin herkullisia. Mikä väri on sun lemppari?

Kirmaavat ponit

Kun on vauhtiin päästy, niin jatketaan Lumi Karmitsan suunnittelemilla ihanilla lapasilla. Jo Yökyöpelilapasia neuloessa tiesin, että suraavaksi otan puikoille Kirmaavat ponit. Ohje on niin ikään kirjasta Villit vanttuut & vallattomat villasukat 2. Nämä lapaset päätyivät valmistujaislahjaksi.

Malli: Kirmaavat ponit (Lumi Karmitsa: Villit vanttuut & vallattomat villasukat 2)
Lanka: Regia 4-säik. (musta) ja Opal Happy
Puikot: 2,5 mm

Olen ihastunut Regian lankoihin kirjoneuleissa. Lanka on ihanan pehmeää ja siitä on miellyttävää neuloa. Opalin Happyn valitsin tuomaan hieman yksisarvisfiilistä. ;) Vielä tuota Opalia olisi vajaa kerä, mutta lisää sitä ei mistään saa. Voi surkeus! Jos tiedät vahvuudeltaan ja värityksektään vastaavan langan, vinkkaa ihmeessä. Tämä väri on ollut todella tykätty.

Lapasten neulomisessa peukalo on ollut aina kompastuskivi. Vaikka peukalon neulominen ei enää olekaan niin hankalaa, tuottaa aukkopeukalo edelleen harmaita hiuksia ja mahdollisesti muutamia ärräpäitä. Silmukoiden poimimiseen aukon yläreunasta on varmasti joku fiksu tekniikka, mutten vaan ole tajunnut sitä. Tuurilla mennään joka kerta. :D

Pidän kiilapeukalosta enemmän, mutta kiilan lisääminen valmiiseen kirjoneulemalliin ei luonnistu sitäkään vähää. Siispä jälleen poimin ne kirotut silmukat ja toivoin parasta. Hyvä siitä tuli, mutta ohjeesta poiketen neuloin yksiväriset peukalot. Omaa silmää ei miellyttänyt se, että keskellä lapasta kuvio jatkui väärällä värillä.

Kyllähän tässä voisi vielä yhdet lapaset neuloa. Tai vaikka huivin, koska sille olisi todellinen tarve. Ja miksei sukatkin. Töiden päätyttyä vapaa-aikaa piisaa, joten toivottavasti valmistakin alkaa jälleen tulla.