Soulmatesit

Soulmates on ollut alusta asti malli, jonka olen halunnut neuloa. Nappasin sen mukaan JyJy-listalle ensimmäisten töiden joukossa ja nyt olen neulonut niitä jo kaksi paria. Malli on kaunis ja niin helppo oppia ulkoa, että näitä sukkia on ollut helppo neuloa muskarin eteisessä, marttojen tapaamisessa ja kyläreissuilla. Eikä tämä näihin kahteen pariin jää, teen varmasti vielä lisää.

Malli: Soulmates
Lanka: TeeTee Pallas, 87 g
Puikot: 3 mm

Kahdesta parista mun suosikit ovat vihreät TeeTeen Pallaksesta  neulotut sukat. Pallas oli puikoilla ensimmäistä kertaa ja oli todella ihanaa neuloa. Sukista tuli kuvan pehmeät. Lisäksi nämä sukat ovat mulle sopivat toisin kuin ensimmäiset Nallesta neulotut.

Malli: Soulmates
Lanka: Novita Nalle, 80 g
Puikot: 3 mm

Olen kantanut vuosikaudet mukanani vanhaa Novitan Nalle Colori -kerää. En vain yksinkertaisesti keksinyt, mihin se sopisi. Kuvittelin sen sopivan tähän malliin, mutta olin väärässä. Kaunis kuvio hukkuu mustan ja harmaan sekamelskaan. Lisäksi lanka päästi väriä ja bambupuikkoni ovat nyt likaisen harmaat. Mielestäni lanka oli myös melko ohutta Nalleksi ja sukista tuli pienet. (Oikeasti sukat ovat varmaan kokoa 39, mutta mun mittakaavassa ne on pienet. :D) Kyllä näillekin ottaja löytyy ja hyvä puoli on se, että vuosikertalanka on nyt käytetty.

Suosittelen lämpimästi tätä ja muita Niina Laitisen malleja niin aloittelijoille kuin konkareillekin. Olen joka kerta yhtä hämmästynyt, kuinka simppeleillä jutuilla saa aikaan kaunista ja kuitenkin näyttävää pintaa.

Iloiset sukat

- Äiti, tee mulle sellaiset iloiset sukat.
- Ai niinku millaiset?
- No sellaiset, joissa on kivoja kuvia, iloisia värejä ja siniset kukkaset.

Niin me kaivettiin 4-vuotiaan kanssa kasa lehtiä ja neulekirjoja esiin. Tyttö valitsi mieleisensä kuviot ja penkoi lankalaatikosta haluamansa värit. Hänellä oli hyvin selkeä kuva siitä, miltä sukkien tulee näyttää, joten mulle itselleni jäi ainoastaan toiveiden toteuttaminen.

Iloiset sukat
Lanka: Novita Wool, Novita Nalle ja Gjestal Maija, 78 g
Puikot ja virkkuukoukku 3 mm

Suurin osa kuvioista on peräisin kirjoista. Varren sydänkuvio ja jalkaterän apilat ovat Mary Jane Mucklestonen kirjasta Fair Islen neulemallit. Perhonen on Jorid Linvikin kirjasta Den store votteboka. Tytön toiveissa oli saada sukkiin myös pupu, mutta lupasin viimein tehdä pupulapaset. Sukkiin on käytetty pääasiassa jämälankoja: Novitan Woolia ja Nallea sekä Gjestalin Maijaa.

Villavaatteiden nimikoiminen on mun mielestäni vihoviimeistä puuhaa, mutta näiden nimikoimisesta ei onneksi tarvitse ottaa stressiä. ;)

Pakko myöntää etten omin neuvoin olisi ikinä neulonut näin värikkäitä sukkia. Lapsi sai vapaat kädet ja taatusti persoonalliset sukat. Käytön jälkeen nämä pääsevät muistojen laatikkoon.

Virkattu tähtimatto

Se tavallinen tarina: näin ohimennen kuvan kivasta matosta ja oli pakko päästä heti kokeilemaan, millainen siitä tulee. Kokeilin, vaikka kotona ei ollutkaan silmää miellyttäviä värejä, eikä meillä ole varsinaisesti paikkaa tälle matolle. Löysin mattoon ohjeenkin, mutta tuo oli niin simppeli tehdä, ettei ohjetta oikeastaan tarvittu. Ohje löytyy täältä.

Malli: Virkattu tähtimatto, halkaisija 82 cm
Mini-ontelokude hiekka ja tummanharmaa, 825 g
Virkkuukoukku: 7 mm

Mallia on helppo muokata haluamaansa kokoon. Mini-ontelokude on mukava materiaali virkata ja se on kovin riittoisaa. Molempia värejä jäi vielä runsaasti jäljelle. En ole oppinut arvioimaan minin menekkiä ja tilaan sitä aina liikaa. Molemmat värit ovat jääneet yli muista projekteista. Ehkä seuraavaan mattoon voisin laittaa värit toisin päin, jotta se sopisi paremmin esimerkiksi kylppäriin. Tytön huoneeseen haluan myös tähtimaton, mutta sitä varten on hankittava uusia värejä.

Matto valmistui yllättävän nopeasti. Aloitin eilen illalla ja tänään tytön päiväunien aikana tein loppuun. Jospa tämä mattopuuhakin saisi taas tuulta siipiensä alle. Pitkään aikaan en ole jaksanut mattoja edes ajatella. Tämä oli kuitenkin oikein mukava välipalatyö.

Vihdoin valmista (säärystimet)

Käsityörintamalla on ollut viime viikkoina normaalia hiljaisempaa. Keskeneräisiä projekteja on kyllä ja niitä on instagramin puolella vilahdellut, mutta valmista ei ole tahtonut tulla mistään. Hurahdin pitkästä aikaa lukemiseen ja olenkin kahlannut useamman pohjoismaisen dekkarin läpi viime aikoina. Tytön syntymän jälkeen lukeminen on jäänyt vähälle, mutta nyt onkin sitten vuosien edestä lukemattomia kirjoja. Erityisesti tykästyin Sara Blædelin kirjoihin ja odottelen kuumeisesti, että saan käsiini neljännen kirjan. Vielä enemmän hurahdin Erik Axl Sundin Varistyttö -trilogiaan, josta viimeinen osa on pian luettu. Suosittelen näitä lämpimästi dekkareiden ystäville.

Siinäpä viikon lukuvinkit ja sitten aiheeseen. Kaverini pyysi neulomaan säärystimet ja malli hänellä oli valmiiksi katsottuna. Nämä kuviolliset säärystimet on neulottu Dropsin langoilla ja ohjeilla.

Malli: Dropsin kuviolliset säärystimet
Lanka: Drops Alaska, 211 g
Puikot: 4 mm ja 5 mm

Paksusta langasta tulee valmista suhteellisen nopeasti, mutta kovin paljoa en pystynyt kerralla neulomaan. Ilmeisesti kädet eivät ole tottuneet moisten heinäseipäitä muistuttavien työvälineiden heilutteluun ja pientä jomottelua oli havaittavissa. Niin ne ajat muuttuvat: ennen neuloin lähes pelkästään paksuhkoilla langoilla ja pienimmät puikot olivat kooltaan 4 mm.

Olen tykästynyt kovasti Dropsin lankoihin. Fabelin ja Karisman tavoin Alaska oli oikein miellyttävää neulottavaa ja ennen kaikkea tasalaatuista. Harmikseni näitä lankoja ei tästä kaupungista saa, joten jouduin tälläkin kertaa turvautumaan verkkokauppojen tarjontaan. Kaverille pitäisi tehdä vielä toisetkin säärystimet hieman ohuemmasta langasta. Samalla kertaa tilasin niihin Drops Delightia ja lisäksi Safrania himoitsemaani neuletakkiin. JyJy-listalle ovat nekin työt menossa. Nämä säärystimet olivat viides valmistunut työ.

Meillä vietetään sisäpäivää sitkeän flunssan takia, joten toivottavasti jotain muutakin saan vielä tänä viikonloppuna aikaiseksi. :)

Ystäväkirja -haaste

Mua on ehditty haastaa vaikka mihin. Ihan hävettää myöntää, miten alhainen mun osallistumisprosenttini näihin haasteisiin on. Se ei todellakaan ole järin korkea. Mutta ystäväkirja -haaste tempaisi heti mukaansa. Mä olen aina tykännyt ystäväkirjoista. Kysymysten keksimisestä en niinkään pidä, joten kiertoon lähtevät nämä samat kysymykset, joihin itsekin vastaan. Kiitokset haasteesta Palanutta siirappia ja pumpernikkeliä -blogin Marikalle!

Haasteen säännöt ovat yksinkertaiset:

Kiitä haasteen antajaa

Vastaa sinulle annettuihin Ystäväkirjan kysymyksiin

Lisää kuvaksi / kuviksi parhaiten itseäsi kuvastavia kuvia

Keksi uudet -tai käytä vanhoja - kysymykset blogiystävillesi

Haasta mukaan ihania bloggaajaystäviä.

1. Perheesi

- Minä ja neiti neljävee. Meillä on huikean hyvä tiimi. 

2. Mitä teet työksesi?

- Tällä hetkellä en mitään. Haen aktiivisesti töitä, mutta kilpailu on melkoista. Koulutukseltani olen tradenomi ja meitä ei olekaan aivan vähän. Toimistohommaa olisin vailla. ;)

3. Minkä taidon haluaisit osata/oppia?

- Haha! Vaikenemisen. :D Oikeasti. Joskus olis vaan parempi pitää suunsa kiinni.

4. Mikä ärsyttää arjessa eniten?

- Kaikki siivoamiseen liittyvät kotityöt. Multa taitaa puuttua joku siisteysgeeni. Oon perheeni ainoa sottapytty.

5. Mikä ilahduttaa arjessa eniten?

- Aivan ehdottomasti 4-vuotiaan oivallukset. Meillä asuu erittäin sanavalmis nuori neiti, jonka jutuille saa nauraa vedet silmissä monta kertaa päivässä.

6. Ruokabravuurisi?

- Uunilohi tomaattisella smetanakastikkeella. Tämä on mun isän peruja ja ollut mun lempiruokaa lapsesta asti. Kovin usein sitä ei tule tehtyä, mutta se on hy-vää.

7. Hävettää tunnustaa...?

- Pahimmat häpeäpilkut on osana mun levykokoelmaa. Musiikki on ollut pienestä pitäen iso osa mun elämää, enkä tulisi toimeen ilman levyjäni. Mutta jotkut levyt on niin kummallisessa mielentilassa ostettuja, että ne on ollut pakko piilottaa. :D

8. Jos saisit rajattomasti rahaa, mitä tekisit?

- Tähän kai kuuluisi vastata jotenkin hienosti. Että hyväntekeväisyyteen pistäisin. Vaan kun en pistäisi. Ostaisin kivan rivaripätkän. Kävisin Norjassa tapaamassa kavereita ipanan kanssa. Olisin onnellinen siitä, ettei enää tarvitse laskea jokaista ropoa ja tehdä jatkuvia arjen taikoja. Sitä mä tekisin.

9. Ketä julkisuuden henkilöä ihailet ja miksi?

- En osaa nimetä ketään tiettyä henkilöä. Mä ihailen vahvoja naisia, jotka tekevät elämästään itsensä näköisen, toteuttavat unelmiaan, eivätkä anna ympäröivän maailman lannistaa.

10. Elämänviisautesi / mottosi?

- Mun isällä oli tapana sanoa "älä vaivu synkkyyteen, asioilla on taipumus järjestyä". Yritän uskoa siihen. Toisinaan se tuppaa unohtumaan, mutta aina on selvitty. Kyllä ne asiat järjestyy, kun vähän järjestää. :)

Haastan mukaan seuraavat blogit:

Silmukkanarkoosi

Arjen helmiä

Candy Leaves -pipot

Neulevuosi 2016 ei olisi oikeastaan voinut paremmin alkaa.  Loppiaiseen mennessä on valmistunut jo kaksi pipoa, vaikka meillä maattiin koko vuodenvaihde influenssan kourissa, eikä pahimpina päivinä käynyt neulominen edes mielessä.

Näin tämän Raina Kruusin suunnitteleman mallin Facebookissa. Päätin oitis, että teen itselleni samanlaisen, tekniikasta ei vaan ollut pienintäkään hajua. Googlettamisen jälkeen selvisi, että kyseessä on patenttineule kahdella värillä. Alkukankeuden jälkeen neulominen olikin oikein mukavaa ja mikä parasta: ei lainkaan tylsää! Oma pipo valmistui sairastelusta huolimatta muutamassa päivässä ja heti perään tein vielä 4-vuotiaalle oman. 

Malli: Candy Leaves
Lanka: Viking Babyull, 51 g
Puikot: 3 mm

Omaan pipooni valitsin hieman paksumman langan kuin ohjeessa, sillä mun päähän eivät mahdu yleisesti ottaen mitkään naisten päähineet. Lapselle sopivan koon sain ohuemmalla langalla ja puikoilla. En tykkää neuloa pipoja sukkapuikoilla, joten tilasin 50 cm Knit Pro Symfonie -pyöröt. Jotkut 40 cm pyöröt olisi ollut ennestään, mutta mielestäni niillä on melko mahdoton neuloa.

Malli: Candy Leaves
Lanka: Gjestal Janne, 146 g
Puikot: 4 mm

Olen suorastaan tunnettu siitä, että neulon liian pieniä pipoja. Nyt ei ainakaan oman pipon kanssa käynyt niin. :D Hieman vähemmilläkin toistoilla olisi varmasti pärjännyt. Mutta onpahan nyt ainakin varaa kääntää reunasta paksummin korvien päälle kovemmilla pakkasilla. Halusin rennon myssyn ja sen myös sain. :)

Kaksivärisen patenttineuleen pitäisi kai olla käännettävissä myös toisin päin. Oma käsiala tällä tekniikalla on kuitenkin vielä sen verran hakusessa, ettei nurjasta puolesta tullut kovin siisti. Nämä eivät siis ole kääntömalleja. Myös ilmastointi näissä pipoissa pelaa. ;) Tekniikka on kuitenkin mielenkiintoinen ja tahtoisin oppia ymmärtämään, miten se toimii ja käyttäytyy enkä vain neuloa orjallisesti ohjeen mukaan. Siinä sitä on urakkaa tälle vuodelle.